Pelkäsin jossain vaiheessa, että Espoon 550-vuotisjuhlia vietettäisiin Espoon keskuksessa mahdottomien rakennustyömaiden keskellä. Juhlat ovat nyt elokuussa ajallaan, mutta monet rakennustyömaat vielä suunnittelijoiden pöydällä. Odottavan aika on siis edelleen pitkä Espoon keskuksessa.
Siltakadun remontti alkoi keväälla ja sen odotin etenevän reippaasti loman aikana, mutta taisimme lomailla rakennustyöntekijöiden kanssa samaan aikaan. Harmillista sillä työmaa vaikuttaa aika tavalla jokapäiväiseen kulkemiseen keskuksessa.
Entresse näyttää sen sijaan valmistuvan, mutta miten se vaikuttaa Espoontoriin? Jo nyt siellä on liiketilaa tyhjillään ja yksi vaateliike mainostaa loppuunmyyntiä Entresseen muuton vuoksi. Jääkö Espoontori kolkkona ja autiona odottamaan laajennusta ja uutta tulemista?
Ideakilpailun tulokset virastokeskuksen kehittämisestä ja kaupungintalon tulevaisuudesta julkaistiin. Palkituissa töissä on hyviä eväitä jatkotyölle. Tavoitteena on korostaa viheryhteyttä asemalta Espoon kirkolle ja toisaalta nivoa radan etelä- ja pohjoispuoli yhteen. Kaupungintalosta otin alueen toisen valtuutetun kanssa kantaa, että puretaan pois sekä kaupungintalo että virastotalo 1. Kaupungintalo on autioitumassa, joten sille pitää tehdä jotain ja aiemmin tehdyissä selvityksissä on käynyt ilmi peruskorjauksen olevan vähintään yhtä kallista kuin uuden rakentaminen. Kannanottomme (alla) julkaistiin mm. sunnuntain Länsiväylässä.
Espoon keskuksesssa on mielenkiintoisia rakennuksia, joiden tulevaisuus pitäisi ratkaista. Sunan navetasta on tehty valtuustoaloite, jotta taloon saataisiin kulttuuritoimintaa. Kaupunginhallitukselle annetussa vastauksessa esitetään, että asiaa pitää selvittää edelleen ja näin varmaan onkin. Aikataulu työlle kuitenkin pitää saada.
Espoon vanhasta asemasta on neuvottelut käynnistymässä, josko kaupunki hankkisi sen omistukseensa. Muitakin kiinnostuneita saattaa olla. Se olisi mainio paikka aktiiviselle kansalaistoiminnalle. Hyviä ideoita ja aktiivisia toimijoita olisi nyt saatava esiin.
Asemasilta siirtyi loppukeväästä kaupungille. Korjaustyöt eivät ole vielä käynnistyneet, mutta eiköhän hommat tässä syksyn aikana käynnisty.
Alueella on myös pari jo lähes ikuisuuskysymykseksi päässyttä kaavahanketta. Kaupunginkallio on esimerkkitapaus siitä, kuinka maankäyttösopimukset voivat pitkittää asemakaavoitusta. On kuitenkin toiveita, että saisimme asemakaavan valtuustoon. Suviniityn ensimmäisten asemakaavojen piti tulla valtuustoon kai jo kuukausia sitten. Nyt nekin ovat uskoakseni etenemässä.
Toivottavasti vain maailman ja Suomen taloudellinen tilanne ei tee Espoon keskuksen kehittämiselle kepposta jälleen kerran: jos rakentaminen pysähtyy, voi aika ajaa nyt tehtyjen suunnitelmien ohi. Nythän on nimenomaan tarkoitus myös täydentää aikoinaan osittain rakentamattomiksi jääneitä kortteleita ja näin parantaa alueen ilmettä.
Odottelusta huolimatta olen edelleen toiveikas. Uskon, että keskuksestamme on kehittymässä huomattavasti viihtyisämpi ja miellyttävämpi alue asua, tehdä töitä, asioida, opiskella ja elää.
***
Espoon kaupunginhallituksen jäsenet Tommi Laakso (kok) ja Jaana Leppäkorpi (sd) 7.8.2008:
Espoon kaupungintalon purkamiselle kaikki edellytykset
Espoon keskuksen voimakas muutosprosessi on asukkaiden käynnistämä. Yleinen mielipide on kääntänyt selkänsä virastokeskukselle jo toistakymmentä vuotta sitten.
Espoon keskuksen kaupunkikuvan parantaminen ja elävöittäminen sekä viihtyisyyden ja turvallisuuden vahvistaminen vaativat voimakkaita muutoksia alueen kovan ytimen, virastokeskusalueen osalta. Radan pohjois- ja eteläpuolen tulee olla yhtenäinen toimiva kokonaisuus
Monet jo toteutetut rakennushankkeet kuten uimahalli, lukio, radan alikulku, hiippakunnan toimitalo ja rakenteilla olevat uusi kauppakeskus ja aluekirjasto ovat saaneet alueen asukkailta hyvin myönteistä palautetta ja Espoon keskuksen kiinnostavuus on vahvistunut.
Espoon kaupunki on v. 2007 yksimielisesti linjannut, että Espoon keskuksen muutosprosessin tuloksena alueen tulee olla ihmisläheisempi ja viihtyisämpi asiointi- ja työpaikkakeskittymä ja kaupunkikuvan tulee olla rohkeasti uudistettu. Tavoitteena on lisäksi esteetön, avoin ja palveleva virastokeskus, jossa näkyy Espoon edelläkävijän rooli hallinto- ja muun palveluympäristön laadussa. Myös asumisen lisääminen virastokeskuksen alueella ja pysäköinnin siirtäminen maan alle ovat konkreettisia tavoitteita.
Nämä tavoitteet voidaan parhaiten toteuttaa purkamalla kilpailuehdotusten tapaan kaupungintalo ja virastotalo 1. Myös taloudelliset syyt ovat purkamisen ja uudisrakentamisen puolella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti