Espoon keskukseen radikaali muutos

Huomenna 25.8. on Espoon 550-vuotisjuhlavaltuusto, missä alunperin piti päättää Espoon kaupungintalon ja virastokeskuksen tulevaisuudesta. Ei kuitenkaan päätetä, koska ei ole ollut aikaa keskustella riittävästi asiasta ja koska pelkkä arkkitehtikilpailun palkintoraati oli kovin erimielinen kaupungintaloasiasta. Sitä erimielisempiä poliitikot raadissa olivat, mitä vähemmän olivat ehtineet paikalla olla. Erikoista sanoisin, jos kehtaisin.

Länsiväylässä oli minun ja Tommin kirjoitus (alla), missä kerroimme omia ajatuksiamme virastokeskuksen tulevaisuudesta. Hienoa, että samalla sivulla oli vastakkaista näkemystä edustava kirjoitus otsikolla "Espoon ei tarvitse lisää lasivitriinejä". Juuri näin keskustelua pitääkin käydä.

Tuossa kirjoituksessa kysytään paraneeko hallinnollinen tehokkuus ja taloudellisuus, jos niitä tehdään betonibunkkerin sijaan arkkitehtonisessa lasivitriinissä. Ja lisäksi väitetään, että nuoremman polven päättäjien on helppo tuomita edeltävien polvien päätökset.

Tästähän ei kuitenkaan missään nimessä ole kyse. Olen nähnyt hahmotelmia, millainen peruskorjattu kaupungintalo olisi. Kyllä siihenkin lasia saataisiin julkisivuun. Arvio on, että peruskorjaus maksaa 90-110 % siitä, mitä kokonaan uuden rakentaminen. Ei siis kuulosta kovin kannattavalta ja se on olennaista.

Omasta mielestäni kaupungintalo ei ole lainkaan keskuksen rumin rakennus. Oman aikansa tuote se kuitenkin on, jonka suurin osa kilpailuun osallistuneista arkkitehdeistä olisi korvannut uudella. Ei ole ihan tavanomaista antaa sellaista tuomiota oman kollegan työlle.

Tehtiin niin tai näin, annan mielelläni arkkitehtien luoda uuden tai uudistuneen kaupungintalon meille. Kilpailun kautta saisimme varmasti parhaan idean. En ole koskaan itsekään ihastunut lasiseiniin, mutta myönnän hiljalleen tottuneeni niihin.

Iso ongelma on kuitenkin se, että ensi keväänä kaikki toiminnot ovat kaupungintalosta siirtyneet toisaalle ja talo on tyhä, koska talossa ei voi työskennellä. Virastokeskus autioituu ja kaikki elämä keskittyy radan eteläpuolelle. Se lisää pohjoispuolen turvattomuutta ja siksi päätöksiä on saatava aikaiseksi. Koko virastokeskusta on muutettava ja uudistettava pian.

Huomenna me valtuustossa päätämme, että syksyn aikana suuntaviivoista päätetään. On ihan siistiä, että riidat riidellään, kun juhlat on juhlittu. Omasta puolestani aion huolehtia siitä, että aikataulussa pysytään ja että suunnittelu etenee ripeästi. Oma mielipiteeni on selvä, mutta enemmistön ratkaisujen mukaan mennään. Siksi asiasta kannattaa keskustella nyt.

***

Virastokeskus uusiksi asukkaiden ehdoilla

Espoon keskuksen muutosprosessi on asukkaiden käynnistämä. Alueen asukkaat tietävät, että vain radikaali muutos on Espoon voimakkaasti parjatun virastokeskuksen mahdollisuus. Vuosien aikana tehdyt pienet kohennustoimenpiteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Yleinen mielipide onkin kääntänyt selkänsä keskukselle jo toistakymmentä vuotta sitten.

Uudistamistarve korostuu entisestään nyt, kun radan eteläpuolinen alue palveluineen kehittyy voimakkaasti. Kauppakeskus Entressen valmistuminen ja Espoontorin laajennus, uuden aluekirjaston lähestyvät avajaiset ja viime vuosien julkiset rakennushankkeet kuten uimahalli, lukio ja radan alikulku ovat nostaneet alueen kiinnostavuutta merkittävällä tavalla. Myös Suviniityn alueen rakentaminen lähivuosina vilkastuttaa eteläpuolen elämää.

Espoon keskuksen kehittäminen - kaupunkikuvan elävöittäminen, alueen viihtyisyyden ja turvallisuuden vahvistaminen - vaatii voimakkaita muutoksia alueen kovan ytimen, virastokeskusalueelle. Tarvitaan edelleen vahvaa tahtoa, jotta tavoitteeksi asetetut laadukas asuminen, monipuoliset kaupalliset ja julkiset palvelut, ja toimiva hallinnollinen keskus, koulutustarjonnan monipuolisuus ja laatu, liikenneyhteydet ja liikkumista tukevat palvelut voidaan taata alueella.

Radan pohjois- ja eteläpuolen tulee olla yhtenäinen toimiva kokonaisuus. Espoon kaupunki on v. 2007 yksimielisesti linjannut, että Espoon keskuksen muutosprosessin tuloksena tulee olla ihmisläheisempi ja viihtyisämpi asiointi- ja työpaikkakeskittymä, missä on hyvä asua ja harrastaa.

Kaupunkikuvaa tulee rohkeasti uudistaa. Suuntaviivoja uudistamiselle haettiin nyt järjestetyssä arkkitehtuurikilpailussa. Sen pohjalta jatketaan myös Espoon kaupungintalon suunnittelua.
Virastokeskuksen uudistaminen tulee käynnistää rohkeasti purkamalla kilpailuehdotusten mukaisesti kaupungintalo ja virastotalo 1. Myös taloudelliset syyt ovat purkamisen ja uudisrakentamisen puolella, sillä vanhan korjaaminen tulisi jopa uudisrakentamista kalliimmaksi aiemmin tehtyjen selvitysten perusteella.

Tavoitteena on esteetön, avoin ja palveleva virastokeskus, jossa näkyy Espoon edelläkävijän rooli hallinto- ja muun palveluympäristön laadussa. Kaikkien espoolaisten tulee tuntea omakseen hallinnollinen keskuksemme. Myös asumisen lisääminen virastokeskuksen alueella ja pysäköinnin siirtäminen maan alle ovat konkreettisia toimia viihtyisyyden ja turvallisuuden lisäämiselle.


Jaana Leppäkorpi
Kaupunginhallituksen jäsen (sd)

Tommi Laakso
Kaupunginhallituksen jäsen (kok)


Kirjoitus on julkaistu suunnilleen samanlaisena Helsingin Sanomissa 18.8.2008 ja Länsiväylässä 24.8.2008.