maanantaina, toukokuuta 21, 2012

Miten päätöksiä syntyy Espoossa?

Perinteisesti Espoossa on pohdittu päätöksentekijärjestelmän toimivuutta ja uudistamisen tarpeita valtuustokauden loppupuolella. Ja usein myös liian myöhään, jotta olisi aikaa tehdä todella isoja muutoksia. Niinpä sellaisiin ei nytkään ole syytä, mutta pari askelta parempaan voisi ottaa ja niitä valmistellaan juuri nyt yhdessä luottamushenkilöiden ja virkamiesten kanssa. Tässä muuta huomioni tähän keskusteluun.

Sektoroituneessa organisaatiossa ja päätöksentekojärjestelmässä on vaikea löytää ratkaisuja vaikeisiin haasteisiin. Tarvitaan enemmän laaja-alaisuutta ja yhteistyötä. Tähän valmistelussa on esitetty ohjelmajohtamista, joka voisi yhdistää luottamushenkilöjohtoa ja virkamiehiä yli rajojen. Minusta aloite on pohdinnan arvoinen, sillä sitä kautta voisivat myös luottamushenkilöt päästä varhemmin mukaan asioiden valmisteluun ja vaihtoehtojen punnintaan ja samalla valmistelusta tulisi avoimempaa.

Sivistystoimessa on tapahtumassa eläköitymistä, jota on käytetty perusteena pohtia eri toimintojen yhdistämiselle eli pitäisikö kulttuuri, liikunta ja nuoriso laittaa yhteen? Eikö se olisi paluuta vanhaan? Elämänkaariajattelun mukaista lautakuntaa näitä yhdistämällä ei synny, eikä sellaista voi muutamassa kuukaudessa synnyttää.

Niinpä minusta ei yhdistämisiä ole nyt syytä tehdä. Jokaisella on oma tärkeä paikkansa, mutta olisiko ohjelmajohtamisesta mahdollisuus edetä rauhallisemmin elämänkaarilautakuntiin ja -organisaatioon? Minusta tätä olisi hyvä pohtia tulevalla valtuustokaudella. Lapset ja nuoret voisivat saada toimivampaa tukea ja palvelua, jos tuo kokonaisuus olisi yhdessä. Vanhustenkin asioita pitäisi miettiä monelta eri kantilta, eikä vain sosiaali- ja terveystoimessa.

Asumisella ei ole poliittista kotia lainkaan, vaikka asuntopolitiikan kehnous vaikuttaa monen meistä elämään päivittäin: osalla se vie ison osan tuloista ja toisilla ei asuntoa ole lainkaan. Jos ei omaa asuntolautakuntaa niin ainakin asuntopolitiikan ohjelma Espooseen pitäisi saada.

Lähidemokratia ja asukkaiden monimuotoisia vaikuttamismahdollisuuksia Espoossa on, mutta kokonaisnäkemys uupuu ja kehittämistarpeitakin on. Asukasfoorumit eivät ole riittävä muoto kokoamaan paikallisia toimijoita yhteen. Voisiko tilalle tulla alueelliset suurjaostot tai lautakunnat, joiden tehtävänä olisi käsitellä laajasti paikallisia kysymyksiä mm. sosiaali- ja terveyspalvelut, kouluasiat, paikallinen kulttuuritoiminta kirjastoineen, päivähoito ja asukaspuistot sekä tietysti asemakaavoitusasiat. Vaikuttamismahdollisuuksien ja lähipalveluiden kehittämistarpeen kannalta tämä olisi perusteltua.

Minusta tuo olisi mielenkiiintoinen ajatus onhan jokainen Espoon aluekeskus keskisuuren kaupungin kokoinen. Se voisi myös vahvistaa paikallisten vaikuttajien liittymistä omaan asuinalueensa.



***