keskiviikkona, kesäkuuta 20, 2007

Vain muutos on pysyvää

Muutin Espooseen vuonna 1998. Olen siis kohtalaisen tuore espoolainen, mutta siitä huolimatta minun jälkeeni on kaupunkiin tullut noin 30 000 uutta asukasta. Yhdeksän vuotta ja tuollainen määrä uusia ihmisiä! Iso osa heistä on täällä syntyneitä, kuten meidänkin lapset Väinö ja Elsa, mutta moni on myös muualta tänne tullut ja toivottavasti kotiutunut, kuten minäkin.








Havahtuminen tuohon asukasmäärään kasvuun, sai minut miettimään sitä muutosta, jonka olen nähnyt tässä ajassa. Kuljinpa melkein missä tahansa huomaan rakennuksia, joiden muistan olleen rakenteilla.

Leena Lehtolainen väitti eräässä dekkarissaan, että Espoon yleisin lintu on nostokurki ja vaikka toteamus vähätteleenkin kaupunkimme monimuotoista luontoa, pitää se paikkansa. Jo pelkästään meidän asuntomme ikkunoista näkee muutaman rakennustyömaan.

Isoimmat muutokset näiden vuosien aikana on tapahtunut Matinkylässä ja Leppävaarassa. Kun muutin tänne ja olin töissä Matinkylässä, oli Ison Omena kohdalla täysin rakentamatonta maata. Poikkeuksellisen yksituumaisesti valmistellut rakennussuunnitelmat olivat kuitenkin valmiita. Omenan avajaisia vietettiin 2001 ja sen myötä keskuksen ympäristö on muuttunut hyvin kaupunkimaiseksi, kuten pitääkin.

Leppävaaran Maxi oli legenda. Se oli ruma, mutta myös maamme ensimmäinen automarket, jossa ehdin itsekin asioida. Muutamassa vuodessa radan eteläpuolinen alue on muuttunut täysin, enkä pidä lopputulosta huonona. Noin kekeiselle paikalle pitääkin rakentaa kerrostaloja ja sitten alueen reunoille enemmän omapihaisia asuntoja. Säterinmetsä on nähtävyys, josta saatuja kokemuksia (sen rakentamisesta tehtiin tutkimus) soisin hyödynnettävän uusilla alueilla. Kun maan hinta on niin järjettömän korkea, pitäisi kaupungin pystyä luovuttamaan myös hyvin pieniä tontteja omatoimiseen rakentamiseen.

Kaupunkirataa pitkin kulkee A-juna Leppävaaraan, eikä kai kukaan enää harmittele vaihtoja. Sen sijaan liityntäpysäköintipaikkojen vähyys ja sen aikarajoitukset ovat nykyisin puheenaiheita. Bussi-Jokerin aikatauluja ei tarvitse edes miettiä, jos haluaa Lepuskista eteenpäin sen kyydissä.

Tapiolan muutokset eivät ole olleet niin dramaattisia. Toisaalta WeeGee on koko maassa poikkeuksellisen suuri kulttuurhanke, jonka toivoisi todella houkuttelevan ihmisiä. Uutta asuinrakentamista on tullut enemmän Niittykummun suuntaan ja Urheilupuitossa pelataan nykyään Veikkausliigatasoista jalkapalloa ja SM-ligaa jääkiekossa. Parhaiten jääkiekon taitaa Bluesin naiset.

Espoonlahden suuralueella Saunalahden rakentaminen on käynnistynyt. Sen sijaan Lippulaivan laajennus ja Espoonlahden kehittämishanke on vasta kunnolla käynnistymässä.

Myös Espoon keskuksessa viime vuodet ovat olleet hyviä. Olemme saaneet uuden terveysaseman, lukion ja uimahallin, valtakunnallisesti palkitun radan alikulun ja toisen asteen ammatillinen oppilaitos Omnia keskittyy alueelle. Ja mikä hienointa myös kirjasto on viimein rakenteilla kauppakeskus Entresseen, jonka rakennustyömaalta nuo pari kuvaa ovat.

Muuttumattomina eivät ole säilyneet pienemmät keskuksemmekaan. Viime vuonna Kauklahti oli otsikoissa asuntomessualueen vuoksi, joka on vain pieni osa siitä asuntorakentamisesta mitä sinne on suunnitteilla. Kauklahteen suunniteltiin tiivistä ja matalaa asumista, kuten monelle muullekin alueelle kerrostaloaleiden lisäksi, vaikka Espoosta toisenlaista kuvaa yritetäänkin antaa.

Kalajärvelle taas saatiin joku vuosi sitten kauppa, mutta enemmän alue on kasvamassa tulevina vuosina. Eiköhän senkin alueen palvelut tule kehittymään kasvun myötä, vaikka lukio päätettiinkin lakkauttaa.

Tämän lisäksi olemme peruskorjanneet, laajentaneet ja rakentaneet useita uusia kouluja ja päiväkoteja. Joka vuosi lapsia on jo pelkästään kouluissa yhden ison koulun verran enemmän. Eri alueilla tosin, joten tilapulan ratkaiseminen on ollut vaikeaa. Viime aikoina taas pula päiväkotipaikkoista on pahentunut, koska työllisyyden parantaminen on lisännyt arvioita enemmän päiväkotilasten määrää. Espoo ei kuitenkaan ole otsikoissa kuten aikoinaan, kun päivähoito-oikeutta laajennettiin.

Muuttoliike ja kaupungistuminen ovat maailmanlaajuinen ilmiö. En usko, että se on hillittävissä tai että kasvun rajoittaminen edistäisi meidän asukkaiden hyvinvointia. Asuntotilanteen tukaluutta se pahentaisi entisestään. Silti myönnän, että tuon muutoksen, jonka olen nähnyt, huomaaminen pysäyttää. Se on ollut valtavaa. Vaikka Espoo ei ehkä kehitykään alueellisesti täysin tasapuolisesti niin silti meillä rakennetaan useampaa kaupunkia kerralla.

Ajattelin, että jään loman viettoon näiden ajatusten myötä, sillä ne mielessä on myös hyvä lomalta palata työn ja politiikan ääreen. Jos jotain muuta tulee mieleen ja aikaa on, saatan palata tänne ennen sitäkin. Mitään en kuitenkaan lupaa, sillä tauko on nyt todella paikallaan.

Rentouttavaa ja virkistävää kesää! Eiköhän se helle ja aurinko sieltä vielä tule.;)

tiistaina, kesäkuuta 19, 2007

Kuntien yhteinen valtuusto

Pääkaupunkiseudun kuntien valtuustot kokoontuivat tänään Espoossa. Hyväksyimme valtion pyytämät kaupunkiseutusuunnitelman (sisältää asumisen ja liikenteen suunnitelman että palveluita koskevan osion) ja jokainen kunta oman toimeenpanosuunnitelmansa.

Olemme käsitelleet asiakorjoja aiemminkin, joten omasta mielestäni ne olivat hyväksyttävissä. Silti puhetta riitti tänäänkin.

Kolme asiaa, jotka itse tästä kokonaisuudesta nostaisin esiin ovat:

- liikennejärjestelmä ja erityisesti raideliikenneratkaisut edellyttävät ehdottomasti mitä pikimmiten valtion vahvistuksen siitä, että se noudattaa tekemäänsä sopimusta (PLJ). Rahoitus raiteille on saatava.

- tarvitsemme ehdottomasti enemmän tietoa siitä keitä ovat ne vieraskieliset ihmiset, jotka pääkaupunkiseudulla lisääntyvät erittäin voimakkaasti. Ennusteen mukaan heitä on noin 100 000 enemmän vuoteen 2025 mennessä, kun koko pääkaupunkiseudun kasvu tulee olemaan 130 000 ihmistä. Ovatko he toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajia vai uusia tulijoita? Millaisia palveluita he tarvitsevat?

Tästä näkökulmasta on erityisen tärkeää, että työttömänäkin olevien maahanmuuttajien päivähoito pysyy maksuttomana, koska päivähoito on keskeinen toimija perheiden kotouttamisessa.

- Miksi koko hanke on olemassa? Onko kyse vain valtion vaatimuksesta? Ei, sillä pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö alkoi ennen Paras-hanketta. Tavoitteena on parantaa kuntalaisten ja perheiden arjen toimivuutta alentamalla kuntien välisiä raja-aitoja, joita on muutenkin vaikea havaita. Siksi teemme tulevaisuudessa yhä enemmän yhteistyötä palveluiden tuottamisessa, jotta kuntalaiset voivat saada palvelut sieltä, mistä se heidän tilanteensa kannalta on kätevintä.

Yhteistyö tuo myös muutoksia, joiden valmistelun pitää olla avointa. Kuntalaisilla ja kuntien henkilökunnalla pitää olla mahdollisuus osallistua valmisteluun.

***
Ja sitten se tärkein: ruoka. Ennen kokousta me espoolaiset tarjosimme kokousväelle niin erinomaisen ruuan, että edellisvuoden sämpylöitä ei haluaisi edes ajatella. Oli kolme erilaista salaattia (mm. raaste, lohi ja kolmas, missä oli leivän ja juuston palasia) sekä maukasta possua ja bataattia. - Olen äärimmäisen huono näissä ruokakuvauksissa, mutta yritän kehittyä.

Kokousten päätteeksi oli coctail-paloja (mm. sillileipäpaloja, kasviksia, marinoituja valkosipuleita ja sipulia), jotka joidenkin mielestä olivat hieman liian etikkaisia. Myönnän, ettei kaikki ollut minunkaan makuuni.

Vantaalaiset lupasivat ehdottomasti pistää ensi vuonna paremmaksi. He olivat myös katkeria siitä, että vuosi sitten he olivat niin hitaita, että jäivät ilman ruokapaloja ja tällä kertaa niin nopeita, että joutuivat odottamaan.

Tämä oli hyvä tilaisuus päättää kevään luottamustyörupeama ja voin vakuuttaa, että nuo tänään hyväksytyt asiakirjat nousevat vielä moneen kertaan esiin. Näin hyvää tietoa meillä ei koskaan ole ollut. Toivottavasti osaamme olla riittävän viisaita tehdäksemme hyviä päätöksiä.

maanantaina, kesäkuuta 18, 2007

Pieniä suuria askeleita

Tänään oli kevätkäuden viimeinen kaupunginhallitus. Kokous oli Espoon ja meidän kuntalaisten kannalta merkittävä monessakin mielessä.

Ensi vuoden talousarvio oli ensimmäisen kerran listalla tänään. Huomasin, että pääkaupunkiseudun yhteistyön tulokset alkavat yhä enemmän näkyä strategiamme valmistelussa. Uusina asioina on nyt nostettu maahanmuuttajien erityiset tarpeet ja toisaalta asumista koskevat kohdat ovat kehittymässä yhä enemmän monipuolista asuntotuotantoa korostaviksi. Kaupungin tavoite on edelleen luovuttaa vähintään sata tonttia vuosittain omatoimirakentajille ja päätimme pitää edelleen Espoonkruunun tavoitteena n. 200 vuokra-asunnon rakentamisen vuosittain.

Tavoitteemme on sitoutua kuntien yhteisvastuullisen asunto-ohjelman toteuttamiseen ja ehkäistä segregaation syntyä kaupunkisuunnittelun keinoin. Ja lisäksi Espoo sitoutuu YTV:n ilmastosrategian toteuttamiseen.

Pitkälle tulevaisuuteen tähtäävän ratkaisun teimme, kun päätimme tulevien metroasemien sijainnista, jotta metron hankesuunnittelu ja asemien kaavoitustyö voisivat edetä. Eniten pohdintaa aiheuttivat Otaniemen ja Niittymaan asemien paikka, mutta päätös oli lopulta yksimielinen. Ratkaisu tulee osaltaan vaikuttamaan maankäytön suunnitteluun ja näiden alueiden muuttumiseen. Ratkaisu ei siis voinut perustua vain nykyisten käyttäjien tarpeisiin, vaan myös tulevien rakentamismahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Espoossa siis metro etenee. Olisi hyvä, jos valtiokin saisi omat liikenneinvestointinsa raiteilleen. Pääkaupunkiseudun raidehankkeilla on valtakunnallisesti niin suuri merkitys, ettei niillä soisi pekkaroitavan.

Eniten keskustelua herätti rantaraittiasia. Kaupunginhallitus päätti joku aika sitten ottaa käsiteltäväkseen teknisessä lautakunnassa olleen erään asuntoyhtiön vetoomuksen rantaraitin linjauksen siirtämisestä. Parikymmentä vuotta tuo taloyhtiö on tiennyt, että raitti tulee, mutta nyt kun rakentamisen piti alkaa alkoi aikamoinen peli sitä vastaan.

Olen pahoillani, mutta rantaraitti hävisi tänään äänin 7-8. Enemmistö - oikeisto, johon näemmä osa vihreistä kuuluu - ratkaisi asian niin, ettei raittia tuolta osin rakennetakaan rantaan, vaan sen tulee kiertää taloyhtiön takaa, jotta nämä voivat edelleen nauttia kaupungin maille omin luvin rakentamastaan kanavasta.

Minusta rantaraitin idea on upea. Sen tarkoitus on säästää Espoon hienot rannat, jotka ovat erityisen tärkeitä virkistysalueita, meidän kaikkien yleisessä käytössä. Yhteisesti on päätetty, että tietyissä poikkeustapauksissa raitti ei ihan rannassa kulje. Näitä ovat erittäin jyrkkäpiirteiset kohdat rannassa, luonnonsuojelullisesti herkät alueet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat pihapiirit.

Mistään tällaisesta poikkeustapauksesta ei ollut kyse. Sen sijaan päätettiin tukea luvatonta ja omavaltaista toimintaa. Rantaraittia on vielä osa rakentamatta ja toisaalta monessa muussa paikassa asukkaat ovat joutuneet taipumaan vastaavanlaisissa tilanteissa. Tämä päätös ei ollut linjassa kaupungin aikaisemman toiminnan kanssa, eikä se ollut tasapuolinen kuntalaisia kohtaan.

Päätös oli siis hyvin periaatteellinen, vaikka lopulta oli kyse vain hyvin pienestä palasta suurta kokonaisuutta. Toivottavasti se ei vaikeuta raitin lopun toteuttamista, vaikka sitä pelkäänkin.

Espoon päivähoidon järjestämisen strategiset linjaukset jätimme pöydälle. Näin ehdimme paneutua niihin paremmin. Palataan niihin siis syksyllä.

Kokouksen päätteeksi saimme kuulla kaupunginjohtajan selostuksen hallituksen järjestämästä metropolipolitiikkaa koskevasta neuvottelusta. Työ alkaa sisällön (elinkeino- ja työllisyys; maankäyttö, asuminen ja kestävä yhdyskuntarakenne sekä kansainvälistyminen ja sosiaalinen eheys) ja metropolin maantieteellisen alueen (toisinaan muutama kunta, toisinaan melkein Jyväskylään saakka) määrittelystä.

Onneksi kunnat tulevat olemaan tässä työssä tiiviisti mukana, sillä hallituksessa asiasta vastaa Mauri Pekkarinen, johon en näissä asioissa oikein osaa uskoa. Nyt pitäisi pystyä näkemään laajemmin kuin mitä hänen tapoihinsa on kuulunut.

torstaina, kesäkuuta 14, 2007

Erikoista

Hallituksella on oma sisäinen oppositionsa, joka kertoo mitä tulee päättää ja mitä saa tehdä. Hän on Kepun puoluesihteeri Korhonen, joka kertoi eilen ettei puolue hyväksy pakkoliitoksia misssään tilanteessa ja joka on myös kertonut, etteivät kepulaiset kannata päivähoidon nollamaksuluokan poistamista.

Saa nähdä kumpaa linjaa Kepu noudattaa: Korhosen vai sopimansa hallitusohjelman.

Päivähoitoasia on etenemässä juuri niin kuin ajattelinkin. Poikkeuksia on esitetty jo nyt niin paljon, että lopulta voimme kahden käden sormin laskea ne ihmiset, joita nollamaksuluokan poisto koskee.

Hallituksen sisällä on syntymässä omituinen ilmiö: asioihin kantaa ottava poliitikko onkin jäävi tekemään päätöksiä. Minä kun olen ajatellut, että kansalaiset arvostavat sellaisia päättäjiä, jotka uskaltavat oikeasti olla jotain mieltä, päättää, perustella ratkaisunsa ja sitten myöhemmin vielä asettua julkisesti kansalaisten arvioitavaksi vaaleissa.

Pakoilusta huolimatta hallituspuolueet ja sen ministerit lopulta kuitenkin kantavat vastuun Sipoon liittämisestä Helsinkiin. Ja kyllä sitä oppositiossakin kannatetaan. Minäkin, koska se on koko seudun kehittämisen kannalta tärkeää ja sen tuomista asuntorakentamisen mahdollisuuksista hyötyvät kaikki täällä olevat ja tänne haluavat asukkaat.

On hyvä, että kansallisesti merkittävillä ratkaisuilla on laaja poliittinen tuki yli hallitus- ja oppositiorajojen. Toivottavaa olisi, että tuki olisi avointa ja julkista, eikä väistelevää.

sunnuntaina, kesäkuuta 03, 2007

Lomaa odotellessa

Lapsilla ja Petellä on enää viisi päiväkoti- ja työpäivää loman alkuun. Aamuja on laskettu jo jonkin aikaa. Talvi on pienille lapsille todella pitkä ja näin loppukeväästä he ovat aikalailla väsyneitä päiväkotiaamuihin. Päivät toki yleensä ovat sujuneet hyvin, kun aamusta ollaan selvitty.

Itsekin olen tässä laskeskellut, mitä vielä on ennen kuin loma juhannukselta alkaa. Ja onhan sitä vielä aikalailla: on valtuustoryhmä, konsernijaosto, maakuntavaltuusto (maakuntajohtajan valinta ja vaihekaavan luonnos), metroasemien sijaintikokous, espoonkeskus.fi -foorumin palaveri, valtuusto (mm. arviointikertomus, tilinpäätös ja toimialajohtajien vakinaistaminen), kaupunginhallitus, elinkeino- ja työllisyysjaosto sekä juhannusviikolla vielä kaupunginhallitus ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteisvaltuusto (palvelurakenneuudistuksen puitelain vastaukset valtiolle).

Ei tässä voi edes väittää, että vähiin kävisi, mutta silti kokousten loppu häämöttää. Onneksi.

Uudistin hieman joku aika sitten tämän blogin kuvausta itsestäni. Harrastuksiin en politiikkaa laittanut, sillä se ei enää ole harrastus - ei ole enää ollut aikoihin. Työkään se ei ole, vaan jotain siltä väliltä. On kuitenkin aiheellista herätellä keskustelua siitä, kenelle osallistuminen kunta-asioiden hoitoon on mahdollista ja miten saisimme lisää mukaan uusia idearikkaita ihmisiä, kun se vaatii aikaa niin paljon. Perinteisesti pienten lasten vanhemmat ovat puuttuneet politiikasta, vaikka me käytämmekin kaikkein eniten kunnan palveluita.

Katselen tätä ison kaupungin päätöksentekijän näkökulmasta. Pienemmissä kunnissa tilanne on toki toinen, mutta kuinka kauan noita muutaman ison kerrostalon kokoisia kuntia on olemassa? Kuntien yhteistyö tavalla tai toisella tulee lisääntymään ja se vie yhä enemmän myös aikaa.

Asioiden määrä lisääntyy ja lisäksi myös kuntien haasteet ovat kovenemassa. Vaikeiden asioiden käsittely on hyvin vaativaa, kun kuntalaisille ei ole aina välttämättä iloisia asioita kerrottavana. Se edellyttää asioihin paneutumista, sillä ratkaisut on pystyttävä perustelemaan.

Ei ihme, että erilaiset pormestarimallit ovat yleistymässä. Näissä osalle päättäjistä maksetaan palkkaa ja näin on tunnustettu, että kunnan poliittinen johtaminen käy todella työstä. Mallit luovat poliittiselle johdolle edellytykset ohjata valmistelua ja perehtyä asioihin kunnolla.

Mikä tulee olemaan Espoon malli? Viime viikon kaupunginhallituksessa käynnistimme kunnan johtamisen rakenteiden uudistamisen. Kesän aikana valtuustoryhmät saavat antaa omia näkemyksiään siitä, miten poliittista johtamista Espoossa tulisi uudistaa. Itse odotan uusia ideoita avoimin mielin.