- Vaalien läheisyys paistoi heidän puheistaan läpi!
Henkilöstön asema on huolestuttanut. Vuosia jatkunut valmistelu on johtanut pysyvään epätietoisuuteen ja epävarmuuteen. Nyt ratkaisu on tehty ja elämä voi jatkua. Se antaa tilaa oman työn kehittämiselle. Muutosvalmennuksesta on myös ollut puhe. Yt-menettely olisi voitu hoitaa paremmin: asiantuntevammalla keskustelulla olisi hälvennetty henkilöstön huolia enemmän kuin nyt valitulla linjalla. Vastustusta ei otettu vakavasti ja sitä yritettiin peitellä, ei käsitellä. Miksi niin usein Espoossa kämmätään näissä asoissa? Eikö henkilökunnan osaamiseen luoteta?
Kiinteistöhoidon henkilökunta otti vahvasti kantaa liikelaitosta vastaan. Tästä syystä meidän demareiden aloitteesta päätettiinkin perustaa nettobudjetoitu tulosyksikkö, johon kootaan siivouspalvelut, kiinteistönhoito ja kunnossapito. Yhteistyön lisääminen järkiperäistää toimintaa, jonka on syytä näkyä parempana toimintana: viihtyisyytenä lasten ja nuorten arjessa kouluissa ja päiväkodeissa.
Sen sijaan kiinteistöhallinnon tilaaja- ja omistajatehtäviä hoitavasta yksiköstä päätimme perustaa liikelaitoksen, kuten myös ruokapalvelukeskuksesta. Se ei kuitenkaan tarkoita yksityistämistä, eikä yhtiöittämistä. Liikelaitos on osa peruskuntaa ja niissä noudatetaan samoja sopimuksia ja ohjeita kuin Espoossa yleensäkin. Eilen valtuustossa nämä asiat sekoitettiin tarkoituksellisesti osana poliittista peliä. Helvetin esikartanoita manattiin esiin ja ratkaisua verrattiin Espoon sähkön pörssiin viemiseen.
Ratkaisu ohjaa kaupungin varoja talousarviossa uudella tavalla. Läpinäkyvyys ja kustannustietoisuus paranee, kun toiminnot maksavat ruuasta ja kiinteistönhoidosta vuokrana todelliset kustannukset. Tämä johtaa ainakin alussa myös yksikkökustannusten nousuun. Siksi päätimme myös, että menojen kasvu päivähoidossa, koulussa ja muualla huomioidaan talousarvion valmistelussa. Siitä on talousarvioneuvotteluissa pidettävä kiinni!
Tulevaisuudesta kukaan ei tiedä. Yleensä jos ei tee mitään, ei tee virheitäkään. Tässä tilanteessa sekin olisi ollut virhe. Tulevina vuosina seuraamme onnistuimmeko, miten yhteistyö toimii ja arvioimme kehitystarpeita.
3 kommenttia:
Espoossahan ei ole kuin kolme (?) liikelaitosta entuudestaan. Se on aika vähän verrattuna Ouluun ja Tampereeseen, joita kai pidetään kuntakentässä edelläkävijöinä.
Liikelaitosten suurin hyöty tulee varmasti läpinäkyvyyden ja kustannustietoisuuden parantumisesta. Olen kuullut tapauksista, joissa henkilöstökin on saanut lisää motivaatiota liikelaitokseen siirtymisen myötä, mutta voihan se olla päinvastoinkin. Miksi henkilöstö yleensä aina vastustaa liikelaitokseen siirtymistä? Onko se yksityistämisen pelko taustalla?
Jos ruokapalvelukeskus-liikelaitos päättääkin lähteä toimimaan voimakkaasti kaupungin ulkopuolisille markkinoile, niin joku voisi katsoa sen toimivan markkinoita vääristäen. Sitten pakkoseurauksena voisi olla toiminnan yhtiöittäminen.
Mutta tämähän me vältetään kun pidetään huolta, että liikelaitokset pysyvät perustehtävässään ja toimivat pääsääntöisesti kaupungin sisällä.
"Miksi henkilöstö yleensä aina vastustaa liikelaitokseen siirtymistä"
ehkä paremminkin voisi kysyä miksi henkilöstö (tai ainakin merkittävä osa siitä) yleensä aina vastustaa muutoksia? Eikä kuntakenttä muodosta siinä suhteessa mitään poikkeusta. Ihminen on vissiin luontaisesti sellainen olento, että se kokee olemassaolevan turvalliseksi ja muutoksen uhkaavaksi.
Vastustaminen on inhimillistä, mutta johtuu osaksi myös väärinkäsityksistä ja epäluottamuksesta. Asioita ei ole osattu selvittää oikeilla tavoin ja sitten vielä moni poliitikkokin piirtää väärää kuvaa todellisuudesta omien tarkoitusperiensä edistämiseksi.
Pelko yhtiöittämisestä on myös taustalla. Siitä on esimerkin omainen maininta myös kaupungin omistajapolitiikassa, mihin useaan otteeseen myös viitattiin. Se ei kuitenkaan sano, että se olisi välttämätöntä.
Lähetä kommentti