torstaina, huhtikuuta 26, 2007

Yli sata nimeä!

Vartti -lehden toimittaja oli löytänyt tekemäni adressin Kulovalkean kaupan puolesta ja teki siitä jutun. Pitkästä keskustelusta lehteen tuli vain muutama kommentti, mutta olennaista mielestäni on se, että olen osaltani edistänyt laajemminkin keskustelua lähikauppojen puolesta.

Lehti ilmestyi keskiviikkona ja sen johdosta on uusia ihmisiä myös löytänyt adressin ja allekirjoittaneet sen. Hienoa!

***

Kokoomus on kertonut olevansa tyytyväinen siihen, että hallitusohjemassa päädyttiin korottamaan seuraavien neljän vuoden aikana kolmannen lapsen lapsilisää kymmenellä eurolla sen sijaan, että lapsilisät olisi sidottu indeksiin. Ennen vaaleja kokoomus vaati sitä, että lapsilisät jatkossa seuraisivat hintakehitystä ja näin niiden ostovoima säilyisi. Nyt siis kymppi kuussa pienelle osalle perheitä onkin sitten parempi ratkaisu?

En voi olla edelleen ihmettelemättä tätä kolmannen lapsen korostamista ensimmäisen sijaan, kun iso osa lapsiperheistä ylipäätään on tiukilla. Miksei myös yhden ja kahden lapsen perheet ole lisätuen arvoisia? Mikä vika siinä ensimmäisessä lapsessa on?

Kuka osaisi vääntää noille kepulaisille (heidän tavoitehan tuo on, vaikka se nyt on kokoomuksestakin mitä mainioin idea) rautalangasta, että ihan oikeasti se ensimmäinen lapsi on jokaisessa perheessä - myös niissä isoissa, joita he haluavat suosia? Siitähän siinä vain on kyse. Jos taas syntyvyyttä haluttaisiin edistää mietittäisiin, miten se ensimmäinen lapsi saataisiin syntymään yhä useammin ja aikaisemmin.

Meille pienemmille perheille hallitusohjelma tarjoaa sen sijaan päivähoitomaksujen korotuksia ja asumismenojen kasvua sähköveron nostamisen myötä. Kyllä tässä siis niitä palkankorotuksia todella tarvitaan!

tiistaina, huhtikuuta 24, 2007

Puhetta valtuustossa

Eilen oli valtuuston kokous. Listalla oli muutama mielenkiintoinen ja kuntalaistenkin kannalta merkittävä asia. Ensinnäkin päätimme hyväksyä Espoonlahden tulevan aluekirjaston hankesuunnitelman. Se on siis suunnitelma siitä, kuinka paljon neliöitä ja erilaisia tiloja kirjasto sekä sen yhteyteen tulevat yhteispalvelupiste ja kulttuurisali tarvitsevat. Aluekirjasto rakennetaan Lippulaivaan laajennuksen yhteydessä.

Suunnitelma olisi sinänsä hyvä, mutta valtuustoa mietitytti hankkeen vaikutukset. Hankesuunnitelmassahan oli yksikantaa todettu, että Soukan ja Kivenlahden kirjastot suljetaan, kun aluekirjasto tulee. Kaupunginhallitus oli tästä eri mieltä ja esityksestäni myös eilinen valtuusto päätti, että lähikirjastojen tulevaisuudesta päätetään erikseen, kun lautakunnilta on saatu selvitys noiden kirjastojen kehittämismahdollisuuksista. Nykyiselleen ne eivät varmasti jää, mutta ehkä sulkeminenkaan ei ole oikea ratkaisu. Nyt selvitetään mm. kouluyhteistyön tai kirjasto olohuoneena -hankkeen toimivuutta, sekä erikoistumisen mahdollisuuksia.

Meillä on ensi vuoden aikana tarkoitus tehdä lähipalveluohjelma, jota ainakin itse pidän hyvänä ajatuksena. Mitä enemmän ajattelen arjen toimivuutta sitä tärkeämpänä näen lähipalveluiden merkityksen. Pitää löytää sopiva sekoitus suurta ja komeaa keskellä kaupunkikeskusta ja lähellä olevaa pientä ja kaunista.

***
Listalla oli myös rakennusvalvonnan prosessien kehittäminen. Se kuulostaa tosi tylsältä, mutta on osa tärkeää kokonaisuutta. Olemme pitkään tehneet töitä sen eteen, että saisimme nopeutettua sitä ketjua, joka johtaa kaavoitusideasta rakentamiseen. Erityisen tärkeää tämä on tietysti asuntorakentamisen kannalta, sillä näemme että se voisi olla keino vaikuttaa asumisen hintakehitykseen. Pitää saada kaavat tehtyä nopeammin, mutta se ei vielä takaa sitä, että lapiot rakennustyömaalla alkaisivat heilua. Haluamme seiniä, emme kaavoja.

Espoossa rakennusluvan saaminen kestää ja paljon on ollut myös kirjoittelua siitä, kuinka vaikeaa omatoimirakentajien on ollut asioida lupa-asioissa kaupungin kanssa. Tästä syystä tein toivomuksen siitä, että rakennuslautakunta kehittäessään rakennusvalvonnan prosesseja kiinnittäisi erityistä huomiota omatoimirakentajille annettaviin neuvontapalveluihin ja pientalojen rakennuslupien käsittelyn nopeuttamiseen.

Uskon, että heidän ohjauksen ja neuvonnan tarve on aivan erityinen verrattuna ammattimaisiin rakentajiin. Moni heistä toteuttaa elämänsä suurinta hanketta ja unelmaa, jossa haasteita riittää ilman viranomaisbyrokratian suohon uppoamistakin.

Tämän asian esiin nostaminen näytti olevan myös perusteltua, sillä toivomus sai kannatusta useissa puheenvuoroissa. Toivottavasti viesti menee sitä kautta myös lautakuntaan ja virastoon.

perjantaina, huhtikuuta 20, 2007

Lohdutusta etsimässä kömmähdyksistä

Päätin kiertää veistä tappion arpeutuvissa haavoissa ja lukea uuden hallituksen ohjelman. Etsin tietysti sieltä hyviä ja tärkeitä asioita onhan meidän kaikkien etu, että meillä kuitenkin on viisas hallitus, vaikka demarit eivät mukana olisikaan. Tietysti myönnän, että samalla etsin kömmähdyksiä ja muuta, mitä ihmetellä. No kaikkea todella löytyi!

Olen tietysti iloinen siitä, että hallitusohjelmassa on erikseen mainittu metropolipolitiikan tavoitteet ja pääkaupunkiseudun merkitys koko maalle. Myös joukkoliikenteen tuki suuriin kaupunkeihin on tervetullut. Ja vaikka rahaa joukkoliikenteelle ei tulekaan suunnitelman mukaan, on tämä sentään alku merkittävälle muutokselle. Kannatamimmehan sitä mekin. ;)

Olen myös tyytyväinen, että asuntopolitiikan merkitystä korostetaan jopa omalla ministerillä. Hienoa on, että juuri helsinkiläinen sai tämän postin, sillä täällähän asumisen kalleuteen liittyvät ongelmat iskevät kaikkein pahiten erityisesti lapsiperheiden arkielämään.

Ohjelma esittääkin toimenpideohjelmaa pääkaupunkiseudulle kohtuuhintaisen tonttitarjonnan lisäämiseksi. Hienoa! Lisäksi tarkoitus on edistää vuokrapientalotuotantoa. Valtion tukeman vuokra-, osaomistus- ja asumisoikeustuotannon tulorajoista luovutaan. Ja sitten aravalainojen myöntämisestä luovutaan!

- Edistääkö se pääkaupunkiseudun tilannetta? Eikö aravalainojen ehtoja tässä pitänyt tarkistaa niin, että vuokra-asumisen olisi todellinen vaihtoehto, oikeasti edullista ja tukisi samalla seudun työllisyyttä - mahdollistaisi siis ihmisten muuton tänne, missä työtä on?

Hallitusohjelmassa luvataa myös meille koulutetuille huonosti palkatuille parempaa tulevaisuutta. Tasa-arvo-Tupo on kirjattu niin, että muillakin kuin vain hoitajilla on nyt oikeus odottaa valtion vahvaa tukea palkansaajajärjestöjen palkkavaatimuksille, kun syksyllä käydään palkkaneuvotteluja. Hallitus on valmis tukemaan ratkaisua korottamalla valtionapua. Todella hienoa, sillä uusien pysyvien ja kelpoisuusehdot täyttävien työntekijöiden saaminen on jo nyt äärettömän vaikeaa, vaikka eläkkeellejäämisaalto on vasta tulossa!

Hieman tässä tietysti huolettaa, kun on juuri kuullut Sailaksen esitelmän valtion taloudellisesta tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Näin vaikeiden haasteiden äärellä emme hänen mukaansa ole koskaan vielä olleet.

Huolta aiheuttaa myös hallitusohjelman linjaus tulevasta talouspolitiikasta, joka kuuluu: "Hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä toteutetaan siinä määrin, kuin se on kehyspäätöksen puitteissa mahdollista". Siis mitä? Ja missä on sitten se tärkeysjärjestys, jos (kun) tavoitteista aletaan luopua?

Lopuksi jään vielä ihmettelemään, mitä mahtaakaan esimerkiksi meidän perheen lasten tulevaisuuden kannalta tarkoittaa toteamus: "Toteutaan lasten ja nuorten kehittämisohjelma." Mihin suuntaan heitä nyt sitten aletaan kehittämään ja kuka sen tekee?

lauantaina, huhtikuuta 14, 2007

Tunteet pinnassa

Vaalien jälkeinen elämä on vaikeampaa kuin kuvittelinkaan. Keskustelu ja tapahtumien analysointi on vilkasta, mikä on hyvä. On ollut ilo lukea mietittyjä kannanottoja puolueemme tilasta, mutta liian paljon on keskusteluissa keskitytty toisten haukkumiseen. Yhtä jos toistakin on syytetty porvariksi (mitä se sitten tänä päivänä tarkoittaakaan) tai uusliberalistiksi (joka taitaa olla vielä hämärämpi käsite). Ihan kuin meillä olisi tässä tilanteessa vielä varaa ajaa osa aktiivisista ihmisistä pois!

Itsekin olen kirjoittanut jo monta kirjoitusta erilaisille keskustelupalstoille. Haluan olla mukana rakentamassa vahvempaa ja uskottavampaa liikettä, joka osaa ja haluaa kehittää yhteiskuntaamme ja uskaltaa nähdä maailman muutoksen tuomat haasteet.

Muutama asia on jäänyt kaivelemaan. Kun muistelen vaalipaneeleja niin tuntuu, että kokoomus kritisoi aikaisemman hallituksen politiikkaa kolmesta asiasta:
- kokoomuksen mielestä mielestä meillä oli liian huonot suhteet Yhdysvaltoihin,
- harjoitettu työvoimapolitiikka "temppuineen" oli kokoomuksen mielestä tehotonta ja
- naisten palkat kaipasivat kunnollista remonttia, mihin kokoomus tarjosi tasa-arvotupoa.

Muuten harjoitettu politiikka tuntui siis kelpaavan kokoomukselle. Se ei siis tarjonnut erityistä muutosta, jota äänestäjät olisivat tukeneet. Ainoa iso asia oli tuo tasa-arvotupo. Se osui tärkeään kohtaan varsinkin kun meillä on maailman koulutetuimmat naiset, jotka työskentelevät julkisella sektorilla alipalkatuissa, mutta kansalaisten laajasti arvostamissa ammateissa.

Erilaisista vaalitutkimuksista myös käy ilmi, että koulutetut ja naiset ovat aktiivisia äänestäjiä. Omasta kokemukseni on myös se, että naiset vaikuttavat koko perheen äänestyskäyttäytymiseen. Tämä meiltä taisi unohtua ja myös se, että koulutetut ihmiset ovat älykkäitä, eikä SDP:n ankea ja pelotteleva kampanja puhutellut heitä. Opettajia se jopa loukkasi.

Kokoomuksella oli myös se valtti, että heidän kampanjansa kärjessä oli yksi Suomen seksikkäimmistä miehistä ja unelmavävy, joka hyvätapaisena osoitti arvostavansa kokemusta nostaessaan Niinistön esille. Se taisi tuntua hyvältä monesta suuria ikäluokkia edustavasta.

Meillä taas olisi ollut naisia vaikka kuinka, joihin nuo koulutetut naiset olisivat voineet myös samaistua ja jotka olisivat osanneet puhua elämänmakuisesti, mutta vaalien alla heidät piilotettiin. Varapuheenjohtaja Pia Viitanen pääsi yhteen vaalipaneeliin. Puheenvuoroja hän ei juuri saanut, sillä vieressä istunut puheenjohtaja osoitti käytöksellään naisen paikan hänelle: ole hiljaa ja hymyile, sillä minähän nämä asiat osaan jos kuka. Se siitä tasa-arvon periaatteesta puolueessamme?

No, vaalit on hävitty, eikä mikään viisastelu sitä muuksi muuta. Emme kuitenkaan saa alkaa häpeämään sitä, mitä olemme saaneet aikaiseksi. Olemme olleet mukana rakentamassa sellaista hyvinvointivaltiota, sopimusjärjestelmää ja Espootakin, että se kelpaa muillekin. Eikä viime vuosien politiikassakaan ole häpeämistä. Se on kansalaisten onni, mutta puolueemme haaste. Nyt on uusien avauksien aika.

Syyttelyn sijasta kaipaan yhdessä tekemisen meininkiä. Meidän pitää ihan oikeasti oppia luottamaan toisiimme ja tukemaan toisiamme. Itse en omassa toiminnassani aio vaalien antaa masentaa. Espoossa on edelleen isoja asioita valmisteltavana ja me demarit olemme rakentavassa hengessä siinä työssä mukana. Näin uskon.

Tällaisia ajatuksia heräsi tänään Espoontorin markkinoilla, missä kävin Elsan kanssa. Liiankin kiihkeän keskustelun lisäksi tyttö kävi ajelemalla possujunalla (kuvassa). Jotta jaksaa olla mukana politiikassa, pitää välillä olla hauskaakin.

maanantaina, huhtikuuta 09, 2007

Pukeudutaan päivälliselle

Olemme viettäneet pääsiäistä kotona oman perheen kesken. Päivät ovat sujuneet rauhallisesti. Olemme käyneet ostamassa Elsalle tarralenkkarit (vaaleanpunaiset tietenkin), käyneet uimassa (terapia-allas on loistava paikka lasten kanssa) ja tänään poikkesimme kirpparilla (emme löytäneet mitään ja suuntasimme puistoon). Lämpimämpää olisi kyllä saanut olla niin olisi ollut mukavampaa olla ulkona.

Vaikka onkin ollut pääsiäinen, ei meillä ole leikitty noitaleikkejä vaan prinsessaleikkejä. Olemme syöneet hyvin ja yllätykseksemme olemme huomanneet, kuinka tärkeää tuolle 3-vuotiaalle typylle onkaan ollut pukeutua päivälliselle. Viimeistään ennen ruokaa on pitänyt laittaa mekko, sukkahousut, kruunu ja hieno kaulanauha. Pääsiäispäivänä myös isoveli tahtoi laittaa paidan ja lainasi isänsä kravattia.

Se herätti keskustelua siitä voivatko myös tytöt käyttää kravattia. Me vanhemmat olimme sitä mieltä, ettei se ainakaan mekon kanssa sovi ja että kaulakoru on prinsessalle sopivampi. Lasten kanssa keskustelu naisten ja miesten jutuista on jatkuvaa.

Juhlapyhien rauhaa on rikkonut vain äkilliset itkukohtaukset, joiden syytä on usein vaikea ennakoida. Ruokapöydässä halu vaihtaa ruokailuvälineitä kesken kaiken on yksi kestoaihe. Elsa osaa olla sinnikäs ja näyttää äärettömän kurjalta näissä tilanteissa. Ja me vanhemmat olemme sitkeitä, meillä ei periksi anneta.

Eilen kyselin tytöltä aikooko hän ruveta näyttelijäksi. Edellytyksiä olisi, mutta hän onkin päättänyt tulla isona lääkäriksi. Toiveammatti on siis muuttunut kevään aikana, sillä talvella vielä Elsa suunnitteli alkavansa työmieheksi.

Väinö taas aikoo edelleen ryhtyä palomieheksi. Harmi, ettei VPK:n talolla tänään ollut paloautoa, kun kävimme siellä. Poika oli sitä toivonut.

Kunnon lomalta tämä on siis tuntunut, vaikka kesääkin tässä olemme jo ehtineet suunnitella. Itse asiassa ne suunnitelmat ovat jo kertaalleen menneet uusiksi. Paras loma on kuitenkin tulossa oleva loma. Sitä ennen pitää kuitenkin palata arjen askareisiin. Edessä on työpäiviä, kaupunginhallituksen kokous, päivähoitotilaisuus ja valtuuston seminaarimatka ensi viikonloppuna.

torstaina, huhtikuuta 05, 2007

Asukastoiminnasta hyvä mieli

Asukastoiminta on oikeastaan todella mukavaa! On kiva olla tekemisissä ihmisten kanssa, jotka haluavat osallistua oman alueen ja sen palveluiden kehittämiseen. Istuin eilen illalla www.espoonkeskus.fi -foorumin kehittämispalaverissa ja huomasin olevani innoissani ja myös viihtyväni.

Tällaiset sähköiset portaalit eivät tietenkään koskaan ole valmiita ja vaikka tuo sivusto onkin jo aika hieno niin kehittämisideoitakin löytyi. Iloiseksi tulin myös siitä, että käynnistämäni keskustelu kaupan lähipalveluista saattaa myös näkyä foorumin sivuilla jatkossa niin, että sieltä voi paremmin saada tietoa nykyisistä kaupan palveluista ja seurata suunnitelmia.

Jossain vaiheessa saamme sivuille palveluista oman hakemiston, joka auttaa meitä alueen asukkaita etsimään palveluita omalta alueelta. Monilla muilla alueilla tällaisia jo toimii, joten vertailemalla näkee hyvin mikä toimii ja mikä ei.

Tällaiset foorumit eivät toimi ilman vapaaehtoistyötä niinpä lupasin itsekin laittaa pikkuruisen lusikkani syntyneeseen soppaan. Sivuille tulee kirppispalsta, jota lupasin seurata niin että ilmoitukset ovat asiallisia ja poistuvat ajallaan. Olisi kivaa, jos palstasta muodostuisi vilkas paikallinen kauppapaikka esim. lapsiperheille, jotka jo nytkin myyvät ja vaihtavat vaatteita ja lastenhoitotarvikkeita netissä ja kirppareilla.

Piristävää pääsiäisen aikaa edelleen kaikille!

tiistaina, huhtikuuta 03, 2007

Ihmeitä

Tänään oli viileämpi päivä kuin moni aikaisempi. Mielessä kävi tietysti heti kysymys: nytkö se sitten tulee, kun se joka tapauksessa tulee? Siis takatalviko siellä kolkuttelee ja pitääkö sittenkin talvihaalarit ja -takit kaivaa esille?

Onneksi tässä on ehtinyt nauttia näistä lämpöisistä päivistä ja valosta. Kevät on joka vuosi yhtä ihmeellinen ja yllätyksellinen, mikä on todella ihanaa. Viime viikonloppuna lapset leikkivät pieniä noitia takapihalla ja grillasimme ensimmäisen kerran. Nam..

Melkein teki mieli kokeilla paljain jaloin kävelyä nurmikolla, mutta en saattanut vielä, kun samaan aikaan olen yrittänyt lapsille kertoa kevään petollisuudesta. Se on joka vuosi minulle yksi tärkeä kohokohta talven jälkeen.

Myös ensimmäiset pienet keltaiset maasta nousevat kukkaset olemme jo nähneet. Ja linnutkin laulavat kirkkaammin. Polkupyörät on toki kaivettu esiin ja ulkona on ollut niin paljon mukavampi olla. Tuntuu, että kaikki muuttui aivan hetkessä.

Näissä tunnelmissa on mukavaa rauhoittua hetken päästä pääsiäisen viettoon. Nautinnollisia ja valoisia hetkiä!