maanantaina, elokuuta 20, 2012

Syyskauden alkutahdit

Loman jälkeen on jo muutaman kerran noussut hiki otsalle, kun olen tarkastellut kalenteriani. On yhä haasteellisempaa sovittaa yhteen työ, opiskelu, luottamustehtävät ja koulaisten perheeseen kuuluvat menot.

Keväällä tulin ensimmäisen kerran laskeneeksi, mitä luottamustehtävien hoito merkitsee. Minulla oli silloin 35 virallista kokousta ja viisi erilaista seminaaria, joihin olisi tullut osallistua. Tämän lisäksi oli vielä kuusi ryhmäkokousta, joissa valmistaudutaan valtuuston kokouksiin. Ja jos ihan rehellinen olen niin oli minulla sen ohella muutamia epävirallisempia kokouksia esim. ilmastonmuutosohjelman ja Finnoon sataman arkkitehtuurikilpailun merkeissä. Näiden lisäksi osallistuin vielä yhdistystoimintaa sen, minkä saatoin.

Ja sama meno jatkuu nyt syksyllä: 6 kaupunginhallitusta, 5 konsernijaostoa, 6 valtuustoa ja 9 kaupunkisuunnittelulautakunnan kokousta. Niitä on siis 31 ja ja tuon lisäksi ne ryhmäkokoukset ja joitakin seminaareja.

Asioita on yhä paljon. Konsernijaosto aloitti tutustumalla asuntomessuille ja samalla petehtymällä Espoonkruunun asioihin. Ensimmäisessä kokouksessa keskustelimme joukkoliikenteen palvelutasosta eli mitä ensi vuoden lipulla saa ja mitä se maksaa.

Valtuusto taas pääsi hyvään vauhtiin käymällä tunteikkaan keskustelun Tapiolasta ja siitä voidaanko siellä oleva keskusallas jäädyttää talvisin luistinradaksi. Minusta tuo hanke on upea teko ja elävöittää Tapiolaa, jota siellä on paljon kaivattu. Tuntuu, että liian moni aktiivinen tapiolainen pelkää muutoksia niin, ettei uskalla nähdä uudistuksien mahdollisuuksia.

Syksyllä saamme eteemme vielä monta asiaa: talousarvio ja -suunnitelma ensi vuodelle, monta kaavahanketta, palveluiden toimivuus, demokratian kehittäminen ja luottamushenkilöjärjestelmän uudistaminen, eikä kuntarakenneasiakaan ole loppuun käsitelty.

Tähän syksyyn ja kiireeseen lähden kuitenkin hyvillä mielin, sillä aion myös iloita näistä riennoista siten kuin vain voi sellainen, joka jäähyväisiä jättää. Jo nyt rinnassa kaihertaa haikeus ja samalla ilo kaikesta uudesta, jota elämän siivoaminen voi tullessaan tuoda.



***