Lauantaina käynnistyi demareiden vaalikampanja Tapiolassa, missä uusi puheenjohtajamme Jutta Urpilainenkin vieraili. Hän puhui mainiosti sujuvan arjen tärkeydestä, kuinka sen mahdollistaa vain luotettavat ja monipuoliset palvelut. Erilaisissa elämäntilanteissa tarvitsemme erilaisia palveluita ja hyvällä asuinalueella jokaisesta huolehditaan.Viime kevään aikana päätin lähteä ehdokkaaksi syksyn vaaleihin. Vastuu ja tehtävät ovat muuttuneet kohdallani aikalailla ja luottamustehtävät ovat vieneet paljon aikaani, siksi asiaa oli
punnittava. Olen kuitenkin erittäin kiinnostunut Espoon kehittämisestä ja kahden lapsen äitinä palveluiden suurkuluttaja. Haluan siis jatkaa työtäni, jos äänestäjät niin suovat. Vaalikampanjan suunnittelu on vielä kesken (yllä Väinön tekemä mainos). Paras tapa aloittaa se on mielestäni kaivaa vanhat mainokset esiin ja katsoa, mitä asioita silloin halusin nostaa esiin. Yllätyin iloisesti, kun katselin vanhaa mainostani: tuskinpa sen paremmin nytkään osaisin sanoa! Nyt pitää vain tiivistää, kun rahat eivät siitä yhtä ison esitteen tekoon ja lehti-ilmoittelunkin hinta on noussut huimasti.
Työ kaupunginhallituksessa ja sen konsernijaostossa on ollut monipuolisempaa kuin osasin kuvitella. Olen joutunut / saanut perehtyä asioihin, joita en kampanjassani osannut edes nostaa esiin (esim. omistajapolitiikka). Ajatukseni pääkaupunkiseudun yhteistyöstä on muuttunut ja näkemykset syventyneet viime vuosina. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja hillintakeinoihin olemme vasta paneutumassa.
Palveluiden laatu ja työntekijöiden pysyvyys ovat nyt tärkeämpiä kysymyksiä kuin edellisissä vaaleissa. Työvoimapula on vaikeampi pulma kuin koskaan, eikä yhä kalliimpi asuminen helpota sitä. Vaalikausi on ollut mielenkiintoinen ja yllätyksellinen! Vaikea edes aavistaa, mitä tulevien neljän vuoden aikana edessämme on.
Tässä neljän vuoden takaisia ajatuksia, jotka ovat minulle yhä tärkeitä:
Tavoitteenani on lapsiystävällinen Espoo
… missä asuinympäristöt suunnitellaan turvallisiksi
Kaupunkisuunnittelulla vaikutetaan siihen, että meillä on turvalliset kulkureitit, hyvät lähipalvelut ja toimiva joukkoliikenne; ja että viihtyisillä asuinalueilla on riittävästi metsiä ja puistoja lasten leikkiä. Lapsille hyvällä asuinalueella päiväkodit ja koulut sijoitetaan harkiten ja niiden ympäristöt suunnitellaan lapsia kuullen.
… missä perheillä on varaa asua
Asumiskustannusten nousua voidaan hillitä lisäämällä kaavoitusta ja edistämällä monipuolista asuntotuotantoa. Espooseen tarvitaan lisää sekä omistus- että vuokra-asuntoja, pientaloja ja tontteja omatoimiseen rakentamiseen.
… missä voimme luottaa palveluiden laatuun
Taloudellisesti vaikeinakin aikoina meillä on varaa peruspalveluihin: luotettavaan terveydenhuoltoon, hyvään koulutukseen ja turvalliseen päivähoitoon. Perheille on tarjottava erilaisia päivähoitopalveluita: päiväkotien lisäksi tarvitaan perhepäivähoitoa ja ryhmäperhepäivähoitoa. Kotona olevien vanhempien tukemiseksi tarvitaan sekä kotipalvelua että avoimia päiväkoteja, asukaspuistoja ja kerhotoimintaa.
… missä osaavasta henkilökunnasta pidetään kiinni
Vain pysyvä, osaava ja jaksava henkilökunta voi tuottaa meille laadukkaita ja luotettavia palveluita. Arvostamalla henkilökuntaansa Espoon kaupunki voi pitää huolen siitä, että se saa osaavia ammattilaisia tulevaisuudessakin.
Lapsille hyvä kaupunki on hyvä meille kaikille!
Jaana Leppäkorpi
- huolenpitoa huomisen Espoosta
2 kommenttia:
Olet vahvasti henkilöitynyt Sunankaaren jatkon kannattajaksi ja ajajaksi.
Tämä hanke tuhoaa Tuomarilan. Tielinjaus lepakkometsän läpi, siilikujaa pitkin tuhoaa kaksi harvinaista lajia lapsiltamme.
Lisäksi vuosikymmeniä palvellut luistelu-urheilu-leikki kenttä tuhotaan. Vision mukaan 1 000 000
autoa vuodessa tulee ajamaan päiväkodin aidanvierusta...
Sadat lapset ylittävät tulevan tien koulumatkallaan...
Mutta mikä pahinta typeryyttä Tuomarilan erikoisluonne tuhotaan ja kyläyhteisöstä tehdään valtatien jakama lähiö.
Ei Espoota voida kehittää yksinomaan autoilun ehdolla !
Myös lapset, luonto ja historia tulee ottaa huomioon.
1. Sunankaaren jatko arvioitiin tarpeelliseksi osaksi alueen katuverkkoa teknisessä lautakunnassa ja asemakaava todettiin ajantasaiseksi kaupunkisuunnittelulautakunnassa.
Kummassakaan elimessä en ole, mutta molemmissa ratkaisu takana oli selvä enemmistö. Näillä perusteilla kesäkuussa kaupunginhallitus (jonka jäsen olen) merkitsi asian käsittelyn tiedoksi yksimielisesti.
2. Jatko-osan rakentaminen ei tuhoa Tuomarilaa, eikä edes leikkikenttää. Eikä tarkoitus ole rakentaa mitään valtatietä. Kaavassa olevasta katuvarauksestakin (20 m) jää osa käyttämättä.
Leikkikentän järjestelyt tehdään uudelleen sitten joskus, kun katu rakennetaan. Parhaillaan on nähtävillä uudet katusuunnitelmat, joita kannattaa kommentoida. Ne ovat muuten huomattavasti parantuneet aikaisemmista, joten siinä mielessä on onni, ettei tätä osaa kadusta ole rakennettu aiemmin.
3. Liikenne-ennuste on tehty vuodelle 2030, jolloin päivittäin sen kautta ajaisi 4500 autoa. Nyt liikennemäärä olisi tietysti pienempi ja suuri osa liikenteestä tapahtuu ruuhkatunteina. Kadusta on suunniteltu hidaskatu, missä bussipysäkit hidastavat liikennettä entisestään. Tavoite tällä on se, ettei jatko-osan rakentaminen houkuttele läpiajoliikenteeseen. Katu palvelee siis alueen sisäistä liikennettä.
4. Itsekin olen ollut huolissani pienten koululaisten turvallisuudesta. Siksi olenkin vaatinut, että liikennettä hidastetaan erilaisin järjestelyin myös Sunanniityntiellä ja Sunantiellä. Nopeusrajoituksen tulee olla alueella 30 km/h.
5. Kyse on aiemmin tehdyn asemakaavan toteuttamisesta. Sunankaari osa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös Luhtatie , -kuja ym. Nyt tuon alueen tiet ovat niin kapeita ja turvattomia, että pelkäisin joka aamu, jos pyöräilisin Luhtaniityn päiväkotiin lasteni kanssa. Pieni poikamme näet pyöräilee ja kaatuilee nykyisin jo ihan itse.
Yhteys Luhtatielle on jyrkkä ja asemakaavan vastaisesti kulkee kevyen liikenteen raittia pitkin. On perusteltua, että asemakaavan mukainen yhteys muuhun katuverkkoon rakennetaan.
6. Näillä perustein oma järkeni sanoo, että lautakunnat ovat paneutuneet asiaan hyvin ja tehneet perusteltuja ratkaisuja. Lautakunnissa on tarkasteltu kokonaisuutta, kuten pitääkin.
Itse en edes omista autoa, eikä Espoota minunkaan mielestä tule suunnitella autoilun ehdoilla. Jatkolla on myös merkityksensä joukkoliikenteen kehittämiselle, mitä ei sovi unohtaa.
7. Ymmärrän harmin ja huolen, mutta toivon, että asioihin tutustumalla ja keskustelemalla ymmärtäisimme paremmin mistä oikeasti on kyse.
Lähetä kommentti