Etelä-Espoon yleiskaavaa on tehty yhtä pitkään ja hartaasti kuin ratkaisua metron rakentamisesta. Kun itse olen ollut mukana vasta 90-luvun lopulta en ole aivan varma onko tässä jahkailussa kulunut yli vai alle 30-vuotta, mutta kauan joka tapauksessa.
Uusin vaihe tässä työssä käynnistyi joitain vuosia sitten. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi yleiskaavan tavoitteet esitettäväksi valtuustolle silloin, kun Väinö syntyi. Se oli siis marraskuun alussa 2002, sillä olin sen kokouksen aikaan Jorvissa. Kehittämisen painopisteeksi valittiin Länsiväylän varsi ja Leppävaara sekä kaupunkiradan varren keskukset.
Valtuusto käsitteli tavoitteita joulukuussa ja sitten seuraavan vuoden tammikuussa raideratkaisua. Se käynnisti raide-YVAn, jossa vaihtoehtona oli metro, pikaratikka ja kehitetty bussi. Tämä YVA-prosessi on ollut siinä mielessä harvinainen, että meillä on ollut oikeasti punnittavana erilaisia toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja.
Kaupunkisuunnittelulautakunta sai tavoitteiden perusteella tehdyn yleiskaavaluonnoksen valmiiksi keväällä 2004. Kaupunginhallitus laittoi sen nähtäville ja palautetta sateli. Siitä tuli melkein 2200 mielipidettä, jotka koskivat 300 asiaa.
Tätä palautetta ja sen perusteella tehtäviä tarkennuksia yleiskaavaan kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt kohta lähes vuoden melkein jokaisessa kokouksessa. Esittelijä esitti itse yli 60 muutosta kaavaan ja lisäksi lautakunnan jäsenet ovat tehneet omia esityksiää, joita on selvitetty ja pohdittu. Olemme tehneet perusteellista ja huolellista työtä.
Marraskuusta alkaen olemme antaneet valmistelukehoituksia, joiden perusteella keskuksessa on piirretty kaavaehdotusta. Myös eilen jatkoimme tätä työtä.
Kahden viikon päästä on tarkoitus, että ratkaisemme viimeiset avoimena olevat kysymykset, jotta lautakunta saisi ehdotuksen hyväksyttäväkseen kesäkuussa. Pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta, sillä olemme lähes kaikesta yksimielisiä.
Siirtyminen kaupunginhallitukseen tulee harmilliseen aikaan. Olen ollut mukana jokaisessa keskustelussa ja antamassa valmistelukehoitukset, mutta lopullisessa päätöskokouksessa kesäkuussa paikallani istuu jo toinen ihminen. Toisaalta elokuussa pääsen kaupunginhallituksessa päättämään yleiskaavaehdotuksen laittamisesta nähtäville.
No entäs sitten se metro? Uudenmaan ympäristökeskus antaa oman yhteenvetolausuntonsa YVA:sta toukokuun alussa. Sen jälkeen kaupunginhallitus tulee pyytämään tästä vielä lausunnot lautakunnilta ja tavoite on, että alkusyksystä valtuusto tekee päätöksen eteläisen Espoon raideratkaisusta, siis metrosta.
Jos ja kun kaikki menee suunnitelmien mukaan olen saanut olla mukana tekemässä historiallisia päätöksiä. Toisaalta - kun Espoossa ollaan - tästä kaikesta voi olla varma vasta, kun puheenjohtajan nuija on kopahtanut pöytään. Toiveikas olen kuitenkin.
Viime viikolla Petri kysyi minulta ovatko kaikki kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukset todella niin tärkeitä, että minun on niihin pakko päästä. Osallistuminen vaatii joskus aikalailla järjestelyjä. Minun vastaukseni on, että kyllä ne ovat ja juuri siitä syystä, että olemme käsitelleet erittäin isoja asioita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti