Lasten mielen hoitotakuu kuntoon

Lauantain (7.6.) HS:n vieraskynäpalstalla oli erinomainen kirjoitus mielenterveyspalveluista. Siinä todettiin mm. että

"Lastensuojelun asiakkuuden taustasyyt liittyvät usein lasten ja vanhempien terveyteen ja erityisesti mielenterveyteen. ...

Uuden (lastensuojelu)lain perusteluissa todetaan, että lastensuojelun asiakkaana olevien lasten tulisi saada tarvitsemansa terveydehuollon palvelut viivytyksettä. Lasten psykiatrisessa hoidossa hoitotakuu on ollut voimassa jo vuodesta 2001. Tästä huolimatta palvelujen saatavuudessa on ongelmia. ...

Tämä on johtanut siihen, että sairaita lapsia on jouduttu hoitamaan pelkästään lastensuojelun avohuollon tukitoimin tai huostaanotettuina lastensuojeluyksiköissä." Pahimmillaan "psykiatrinen hoitotaho saattaa edellyttää lapsen huostaanottoa ja sijoittamista pois kotoa voidakseen aloittaa lapsen hoidon. ...

Niin kauan kuin iso osa psyykkisesti sairaiden lasten ja psyykkisesti huonosti voivien vanhempien hoidosta jää yksin lastensuojeluväen vastuulle on turha odottaa huostaanottojen vähenemistä.

... avun vieminen kotiin on se suunta, jolla tätä kysymystä tulisi yrittää ratkaista."

Tuon kirjoittaja on vantaalainen, mutta kirjoitus pätee myös Espooseen. Tästä syystä esitin lisäystä kaupunginhallituksen lausuntoon tarkastuslautakunnan raportista. Päätimme, että tarkastuslautakunnan esille nostamiin lasten ja nuorten hoitoonpääsyongelmiin puututaan ja selvitetään tarkemmin erilaisia ratkaisuvaihtohtoja. Nuorisopoliklinikan suunnitelma tulee tehdä nopeasti ja huomioida tulevan vuoden talousarviossa. Kaupunginhallitus tulee seuraamaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden hoitotakuun toteutumista.

Nostin asian esille, koska kyse on tulevaisuudestamme. Pienelle lapselle tai nuorelle yli kuuden kuukauden odotusaika - joka saattaa venyä vuodeksikin - on todella pitkä aika, iso osa elämää.

Myös valtuustosopimuksessa me espoolaiset päättäjät olemme asettaneet tavoitteeksi, että Espoossa hoitotakuu on kunnossa. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden osalta olemme surkeasti epäonnistuneet.

Tarkastuslautakunnankin esille nostama nuorisopoliklinikka oli juuri sellainen matalan kynnyksen tuki, jota varhainen puuttuminen edellyttää. En kuitenkaan usko, että tilanne korjaantuu ilman perusteellista paneutumista asiaan ja palvelutarjonnan laaja-alaista kehittämistä, mihin sosiaali- ja terveystoimessa tulee ryhtyä. Uskon, että kaupunginhallituksen säännöllinen seuranta luo paineen laittaa lasten ja mielenterveyspalvelut kuntoon Espoossa.

**

Näin puhuin maanantain valtuustossa tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta käydyssä keskustelussa. Olin tyytyväinen, että lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden heikko tila herätti eniten huomiota tämän vuoden kertomuksessa. Kertomus, valtuuston keskustelu ja kaupunginhallituksen seuranta antavat hyvät eväät tulevan vuoden talousarvion valmisteluun.

Itse uskon, että paljon meidän tulee tehdä varhain - silloin, kun lapsi syntyy. Tästä syystä neuvolatoiminnan vahvistaminen (Espoossa on 20 terveydenhoitajan vaje) ja lapsiperheiden kotiavun ja perhetyön lisääminen tuottaisivat hyvinvointia, joka kantaa pitkälle. Pienten lasten perheissä vanhemmuuden vahvistaminen ja jaksamisen tukeminen (konkreettinen apu) luovat edellytykset lämpimälle lapsi - vanhempi -suhteelle, jonka turvin lapsen on hyvä kasvaa ja kehittyä.

Mitä toimivammat peruspalvelut meillä on, sitä paremmat edellytykset siellä on tehdä myös ennaltaehkäisevää työtä, puuttua huoliin mahdollisimman varhain. Näin kasvava tarve erityispalveluille esim. lastensuojelun sosiaalityölle tai psykiatriselle erikoissairaanhoille saadaan hallintaan. Valitettavasti se työ kantaa hitaasti hedelmää kuntatasolla, mutta on kultaakin arvokkaampaa jokaisen yksilön kohdalla.