Puheenjohtajaehdokkaille ajateltavaa

Viikolla Demari kutsui koolle lukijaraadin keskustelemaan puolueen tulavasta puheenjohtajasta. Lehti tekee sen perusteella nettisivuilleen vaalikoneen ja käyttää ajatuksiamme hyödyksi ehdokkaiden haastatteluissa.

Meille esitettiin kaksi kysymystä, joihin jokainen sai vastata: mitkä ovat puheenjohtajan tärkeimmät ominaisuudet ja mikä on tärkein kysymys, mihin puheenjohtajalla pitäisi olla vastaus. Olin mukana Tarja Filatovin tukiryhmän jäsenenä.

Mielestäni uuden puheenjohtajan tulee olla asiantunteva ja helposti lähestyttävä. Hänellä tulee olla taito puhua vaikeistakin asioista ymmärrettävästi, arjen kielellä. Kyky kertoa mikä asioissa on tavallisille ihmisille merkityksellistä. Tämä taito on ehkä parhaiten Tarja Halosella ja Lauri Ihalaisella hallussa, mutta myös Tarja F. osaa sen hyvin. Hänellä on kokemusta, tietoa ja sydän mukana työssään.

Uuden puheenjohtajan tulee koota puolueen toimijat yhteen ja hänellä tulee olla myös rohkeutta antaa tilaa ihmisten moniäänisyydelle.

Yhteiskunnassamme on monta tärkeää asiaa, joihin toivon ehdokkaiden ottavan kantaa. Tällä kertaa itse nostin esille demokratian tulevaisuuden. Miten voisimme kasvattaa politiikan uskottavuutta ja kiinnostavuutta. Mikä olisi se syy tai keino, että yhä useampi ihminen haluaisi toimia puolueessa, yhteiskunnassamme ja maailmassamme aktiivisesti?

Muitakin kysymyksiä heräsi mieleeni, kun keskustelimme. Puolueen johtajalla tulisi olla kyky ymmärtää tätä päivää ja nähdä tulevaan. Puolue ei voi jämähtää vain hyvinvointiyhteiskunnan puolustajaksi ja kaikkien uudistusten vastustajaksi, vaan sen tulee kyetä tekemään omia aloitteita, olla muutosvoima. Miten luomme yhteiskunnasta riittävän turvallisen, joka samalla antaa ihmisille mahdollisuuden toteuttaa erilaisia unelmiaan ja haaveitaan?

Ehdokkaat ovat tunnustautuneet feministeiksi yhtä lukuunottamatta, mutta mitä se kertoo heistä? Mitä heille feminismi tarkoittaa, minkä sortin feministejä he ovat? Näiden kysymysten kautta voisimme saada syvyyttä tasa-arvokeskusteluun.

Pääkaupunkiseudun asioiden ymmärtäminen näyttää olevan kehnoa hallituksessa, joka on keskittynyt pohtimaan pitäiskö kuntalaisille antaa mahdollisuus äänestää, josko kuntaliitoksesta pitäisi järjestää kansanäänestys. Tässä olisi oiva tilaisuus demareille linjata, millaista meidän metropolipolitiikkamme olisi.

Jokainen suomalainen tietää unissaankin, että Nato-ovi on auki tai ainakin raollaan ja näin on Suomelle hyvä. Itse haluaisin kuulla puheenjohtajiltamme ajatuksia siitä, millainen Nato tänään on ja millaiseksi se on kehittymässä. Mikä sen rooli maailmassa on ja miten se vaikuttaa Suomeen?

Lähes kaikki ehdokkaat ovat intoutuneet puolustamaan presidentin valtaoikeuksia, mistä olen hämmentynyt. Olisi mielenkiintoista kuulla oliko se vanha SDP, joka aikoinaan puolusti parlamentarismia ja korosti eduskunnan valtaoikeuksia jollain tavoin väärässä. Mikä on muuttunut, jos meidän on syytä muuttaa näkemyksiämme?

Uusi puheenjohtaja vie meidät syksyllä kuntavaaleihin. Toivon ehdokkailta rohkeita viestejä siitä, kuinka me ehdokkaat käymme niihin voitokkaasti.

***

Kesä on tullut. Joka päivä on yhä vihreämpää ja kukat kukkivat eri puolilla. Aurinko paistaa ja saa hymyilemään.

Pienestä nuhasta huolimatta kokeilin tänään ensimmäisen kerran, miltä tuntuu olla paljain jaloin pienellä nurmikollamme. Se on parasta kesässä! Muistan vuosienkin takaa hetkiä, joilloin hilpaisin maalla saunaan paljain jaloin, vaikka maa olikin vielä kylmä.

Siinä on kesän vapaus: ei sukkia, ei kenkiä.