Loma, osa 2

Vietin viikon loman kotona lasten kanssa. Kuten todettu sää ei suosinut, mutta en tiedä olisiko voinutkaan. Joka vuosi kevätkin yllättää ja tulee tavallaan niin, ettei siihen totu. Siinä on näiden vuodenaikojen viehätys.

Viikko meni nopeasti ja mukavasti. Olimme pääasiassa kotona. Puutarhatöitäkin tuli tehtyä hieman. Haravoimme pienen takapihamme ja ostimme ruukkuihin muutaman orvokin. Iloitsimme yhdessä pienistä kukkien taimista, joita pihallamme pilkistää (kuvassa). Odotamme kukkaloistoa!

Tälle viikolle oli suunniteltu vakaviakin asioita. Tiistai meni lasten lääkäriasioiden parissa. Illalla oli Väinön silmälääkäri, jonka odotushuoneessa tutkimme yhdessä silmän koostumusta seinällä olevasta kuvasta useaan otteeseen. Tutkimukset eivät sujuneet niin hyvin kuin olisi pitänyt, mutta lapsi löysi itselleen uuden toiveammatin. Hän haluaa silmälääkäriksi, jotta voisi katsoa silmän sisään.

Ensimmäinen Väinön toiveammatti on dinosaurusten luiden etsijä. Kuten moni muukin ikäisensä lapsi hän on viimeiset kuukaudet perehtynyt huimalla tavalla dinosaurusten elämään ja erilaisiin dinolajeihin. En millään pysty itse muistamaan vastaavaa määrää erilaisia dinoja, mutta loputtoman useasti olen saanut pohtia sitä, miksi ne lopulta kuolivat sukupuuttoon ja mitä sukupuuttoon kuoleminen tarkoittaa. Tästä taas olemme päätyneet keskusteluun suojelusta ja mitä eläinten suojelu merkitsee. Päätä huimaa, kun ajattelen että poika on vasta viisi ja mitä kysymyksiä edessä on.

Olemme jälleen kerran päätyneet eläinmuseon nettisivuille ja olen merkinnyt isolla kalenteriini, että museo avaa ovensa uudelleen 22. toukokuuta. Tuskin me sinä päivänä sinne menemme, mutta mahdollisimman pian kuitenkin, sillä eräänä iltana poika toivoi meidän murtautuvan museoon, jotta näkisimme dinosauruksen luurangon. Odottaminen on niin tuskallista!

Pientä huvitusta tälle viikolle antoi HopLop, missä minä kävin ensimmäistä kertaa ja lapset toista kertaa. On aika yksinkertainen idea tuottaa lapsille iloa rakentaa erilaisia sokkeloita, liukumäkiä ja muutama pomppulinna sisätiloihin, missä ei sään vaihtelut haittaa. Ja jos meidän lapsilta kysyy niin on se idea myös onnistunut. He olivat innoissaan ja hiessä, kun lopulta lähdimme paikasta pois. Seuraavalla kerralla otan lukemista mukaan niin omakin aika sujuu paremmin.

Kokouksiakin viikolla oli. Maanantai-iltana iltana iloitsin valtuustossa Etelä-Espoon yleiskaavan hyväksymisestä. Se selkeyttää ja nopeuttaa kaavoitusta sekä turvaa keskeisimmät viheralueet, mikä on tärkeintä. Kannatin myös asemakaavan muutosta, joka mahdollistaa hiihtoputken rakentamisen Leppävaaran urheilupuistoon. Keskustelussa kaavan vaikutuksista puhuttiin tärkeistä asioista, mutta liian vähälle huomiolle jäi liikunnan ja liikkumisen ilon vaikutus kansanterveyteen ja sitä kautta talouteemme.

Tulin edellisellä viikolla valituksi puoluekokoukseen, mistä kiitos jokaiselle minulle äänensä antaneelle! Valmistautuminen kokoukseen alkoi lauantaina. Uudenmaan edustajat pitivät kokouksensa ja saimme melkein viisi senttiä paksun aloitekirjan iltalukemiseksi. En ehtinyt olla kokouksessa loppuun asti, koska Espoon keskuksessa oli kevätmarkkinat.

Lauantai päättyi lopulta iloon siitä, että espoolaiset ja Espoon Blues saivat ensimmäisen miesten jääkiekon SM-mitalin. Kultaahan Bluesin naisilla onkin jo roppakaupalla, joten on upeaa, että nyt miehetkin pääsivät mitalikantaan kiinni.

Nyt sunnuntaina olen valmistautunut tulevaan viikkoon. Maanantaina on kaupunginhallitus, missä esillä on mm. elinkaarihankkeet ja koulujen peruskoraus sekä jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Tämän lisäksi sateisen päivän ohjelmassa on synttärikutsut ja illalla tanssia TV:n ääressä.