maanantaina, heinäkuuta 10, 2006

Hellettä ja hikeä!

Lomasäät on suosineet. No, vähempikin olisi piisannut meille. Uusi asunto on todella lämmin näillä säillä ja lasten nukahtaminen on ollut hyvin hankalaa. Rytmi on toki muutenkin lomalla "sopivasti" sekaisin, mikä merkitsee sitä, ettei lapset ole myöskään heränneet aamuisin normaaliin aikaan. Herätys on siis jälkeen seitsemän, kun se talvella oli puoli seitsemän aikoihin oli arki tai pyhä. Univelka kai nukutaan sitten kun viilenee?

Uusi asuntomme on siis ollut lämmin. Kertaakaan en kuitenkaan ole haikaillut vanhaan, joka oli kesäisinkin viileä. Olikohan siellä asuessamme edes tällaisiä helteitä?

Helle näkyy myös katukuvassa. Ihmiset ovat ruskeita ja vähissä vaatteissa. Uutisia olen seurannut sen verran vähän, etten tiedä onko nyt syntynyt uutta olut- ja siideriennatystä (eikö joka kesä juoda aikaisempaa enemmän?). Juomat on kuitenkin varmasti maistuneet ja sen huomaa myös pyöräillessä. Olen viime päivien aikana muuttunut vannoutuneeksi muovipullojen ja juomatölkkien kannattajaksi, kun olemme saaneet väistellä lasinsiruja. Mikä ihme siinä on, ettei pullot pysy ehjinä?

Jalkapallon MM-kisat on nyt sitten pelattu ja iltaisin voi mennä vaikka ajoissa nukkumaan tai keksiä muuta tekemistä. Mitäköhän se voisi olla?

Kisat eivät yllättäneet, eivätkä olleet mielestäni yhtä hieno elämys kuin edelliset EM-kisat (jos ei muistella niidenkään kisojen finaalia). Saimme kuitenkin nähdä parhaimmillaan upeaa syöttöpeliä, hienoja pallonriistoja, vaarallisia tilanteita ja maaleja. Juuri sitä, miksi kisoja katsotaan. Pelit paranivat loppua kohti ja mikä hienointa parhaat voittivat ja etenivät finaaliin pelaamalla, ei rangaistuspotkukisojen kautta.

Ymmärsin viimein mitä Ranskan peli parhaimmillaan voi olla ja kuinka upeasti Zidane osaa palloa käsitellä. Finaali oli sitten mitä oli. Paras ei voittanut pelaamalla, koska eroa mielestäni ei kentällä näkynyt. Meillä Väinö oli sitä mieltä, että kannatamme sinisiä ja me siis voitimme lopulta. Finaali oli kai ensimmäinen peli, missä perheemme oli samalla puolella kokonaisuudessaan, joten se yhdisti myös perheemme, eikä vain Italiaa. D:)

Naisena jäin miettimään, millainen jalkapalloilija mahtaa olla miehenä. Nettilehdistä olen toki lukenut Beckhamin taidoista kotona (joopa joo), mutta entä näyttelemisen taito? Voiko mieheen luottaa, kun heti pahan teon jälkeen hän voi näyttää maailman viattomimmalta olennolta? Ja kuinka liikuttavaa olikaan nähdä Ronaldon (sen kauniimman) kyyneleet, kun hän loukkaantui yhdessä pelissä! Kisat ovat tarjonneet meille siis ihan riittävästi teatteria ja suurta draamaa.

On aika siirtyä kirjahyllyn pariin, vaikka näillä keleillä tulee hiki lukiessakin.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

I'm impressed with your site, very nice graphics!
»

Anonyymi kirjoitti...

Your website has a useful information for beginners like me.
»