Virastokeskuksen uudistaminen on välttämätöntä

"Demareiden Jaana Leppäkorpi huomautti kirpakasti, että suunniteltu kaupunkiaukio, omistusasunnot ja kahvilat voidaan toteuttaa vaikka taloa ei purettaisikaan:" HS 20.4.2010

"Virkamiehiä ei voi sirotella sinne tänne, miten sattuu. Jaana Leppäkorpi (sd)" Länsiväylä 21.4.2010

Huomenna valtuusto päättää todennäköisesti Espoon kaupungintalon tulevaisuudesta ja virastokeskuksen uudistamisesta. Ratkaisua on vatvottu pitkään ja päätösehdotus on matkan varrella elänyt kuin ameeba. Jatkuvasti muuttuvaan ratkaisuun on vaikea ottaa kantaa - saati sitten selvittää sen taloudellisia vaikutuksia. Purkamista tukeva esitys ei myöskään perustu minkäänlaiseen tarveselvitykseen siitä, millaisia tiloja kaupungin virkamiehille tarvittaisiin.

Valtuuston päätösvaltaan kuuluvat hankesuunnitelmat ja valmistellut asemakaavat, kun taas rakennuslautakunta päättää purkuluvista ja asemakaavoituksen suuntaviivat (mm. tornitalot ja räystäskorkeudet) kuuluvat kaavoittajille. Erikoista, että nyt näistä näytään päätettävän täällä valtuustossa tai neuvottelukunnassa.

Ja musiikkiopetuksen kehittäminen taas kuuluu kulttuurilautakunnalle! Silti olen tyytyväinen siihen, että piskuinen kauppalantalo näyttää nyt säilyvän kulttuuritoimen ja musiikkiopetuksen käytössä. Näin talo pysyy toiminnallisesti elävämpänä kuin jos siitä olisi tullut uuden kaupunginjohtajan pönötyspytinki. Ratkaisulla ehkäistään myös se, että kaikki musiikkiopetus keskittyisi Tapiolaan.

Kaupungintalon yhteydessä yritetään nyt ratkaista liian monta asiaa kerralla!

Nyt tehtävää päätöstä ratkaistaessa tulisi huomioida neljä erilaista näkölumaa:
- yleinen kaupungin tilapolitiikka (omistaminen vs. vuokraaminen),
- kaupunkikuvalliset tavoitteet,
- turvallisuuden ja viihtyisyyden lisääminen sekä
- imagolliset ja symboliset arvot.

Omistaminen on viisasta

Jälleen kerran olemme saaneet kuulla väitteitä, ettei omistamisella ole väliä. On esitetty, että virkamiehet voidaan surutta sirotella sinne tänne vuokrakoppeihin, eikä sillä ole toiminnallisia tai taloudellisia vaikutuksia. Näin ei ole.

Hallinto luo edellytyksiä toimiville palveluille ja hyvälle päätöksenteolle. Myös hallinnon kokoaminen yhteen saman katon alle vaikuttaa työskentelyn toimivuuteen aivan samoin kuin uskomme palveluiden yhdistämisen tuottavan lisäarvoa asukkaille.

Omistaminen on myös väistämättä edullisempaa. Yksityinen vuokranantaja kerää aina vuokrassa myös voittoa omistukselleen ja maksattaa kaikki muutostyöt vuokralaisella, vaikka kyseessä olisi tilojen terveellisyyteen liittyvät remontit kuten olemme kuulleet kaupunginjohdon nykyisissä vuoratiloissa käyneen.

Omistaminen tuo vaikutusvaltaa, kun tehdään muutostöitä tai suunnitellaan tilojen käyttöä. Se antaa myös päätösvaltaa tilojen hintaan, sillä sisäiseen vuokraan me voimme itse vaikuttaa määrittelemällä sen, miten vuokra määräytyy: maksetaanko vuokrassa myös maanvuokraa tai millaisen tuottotavoitteen me määrittelemme tilaliikelaitokselle.

Laadukasta kaupunkikuvaa

Riippumatta siitä, mitä kaupungintalosta päätetään on virastokeskuksen uudistaminen mahdollista ja välttämätöntä. Virastotalo 1 puretaan joka tapauksessa, autot on saatava maan alle paikoituslaitokseen, kansiratkaisuista voidaan luopua ja tilaa uudisrakentamiselle ja aukiolle erilaisine toimintoineen löytyy kaikissa vaihtoehdoissa.

Turvallisuus on tärkeintä

Virastokeskuksen uudistamisen tärkeimpiä tavoitteita tulee olla turvallisuuden parantaminen, elävöittäminen ja viihtyisyyden lisääminen. Virastokeskuksen muutos on välttämätön ja kaupungintalopäätöksestä riippumatta näiden tavoitteiden edistäminen keskeistä.

Kuten sanoin niin, joka tapauksessa alueelle on mahdollista toteuttaa elävä kaupunkiaukio, uutta asumista (900 -1100 asukasta) ja liiketilaa maantasoon (putiikkeja, kahviloita yms.). Myös uudistettavan kaupungintalon pohjakerrokseen on mahdollista tuoda kaupunkilaisia palvelevia toimintoja.

On siis humpuukkia väittää, että vain purkamalla kaupungintalo tämä kaikki voitaisiin toteuttaa!

Kaupunkiin kuuluu kaupungintalo

On usein todettu, että kaupungintalo on Espoon ensimmäinen. Se symboloi Espoon kaupungistumista ja itsenäisyyttä, mitä me kaikki valtuutetut olemme pitäneet tärkeänä. Historiaan perehtyneet näkevät tässä erittäin suuren arvon: Espoo ja espoolaiset ansaitsevat oikeuden historiaansa ja juuriinsa.

Kaupungilla on oltava kaupungintalo. Jos emme siis saa nyt uutta, toimivampaa ja edustavampaa, kannatan nykyisen säilyttämistä ja uudistamista.

Unelma herää

Olen luonteeltani kuitenkin toiveikas realisti. Tiedän, että valtuuston enemmistö on jo sopinut, että kaupungintalo puretaan. Kun myöhemmin huomaamme tarvitsevamme kaupungintaloa, on nykyinen jo ehditty purkaa ja tontti rakentaa täyteen.

Uskon, että tuolloin on yhä tilaa radan päällä. Silloin voimme rakantaa uuden kaupungintalon radan päälle. Siitä tulee uusi julkinen kiinnostava koko kaupungin ja Espoon keskuksen sydän. Silloin saamme aidosti yhdistettyä radan etelä- ja pohjoispuolen; liitämme muuttuneen virasto- ja asumiskeskuksen liikekeskuksiin ja matkakeskukseen.




*