keskiviikkona, heinäkuuta 30, 2008

Vähiin käy

Blogini on elänyt hiljaisuudessa, minä en. Lomasta on menossa viimeinen viikko ja olen tullut kaupunkiin opettelemaan ihmisten ilmoilla olemista. Pehmeää lopetusta suositellaan lapsillekin ja se sopii myös aikuisille.

Olin yhteen soittoon reilu kolme viikkoa poissa kotoa, enkä muista koska edellisen kerran olisin ollut niin pitkään irti omista nurkista. Netissä poikkesin muutaman kerran, mutta yhtään merkintää en blogiin kirjoittanut, en edes tilablogiimme. Mökkipäiväkirjaan teimme muutamia merkintöjä ja se riitti. Ja teki hyvää.

Lapsetkin olivat lomatunnelmissa, kuten alla olevasta kuvasta näkyy, missä lapset pelleilevät pihallamme olevan hiekkakasan päällä. Lastenohjelmia katseltiin toisinaan, mutta useimmin ne unohtuivat muun mielenkiintoisemman ohjelman vuoksi.


Pääasiassa vietin aikaa tilallamme Väinölässä. Uskoni Sysmään kulttuuripitäjänä vahvistui entisestään. Tänä kesänä kävimme Musta ja Valkearatsu -talossa, missä Ransu ystävineen on syntynyt. Nukketeatteritalossa on esitys joka päivä ja se osallistaa lapsia mukavalla tavalla. Elsa uskalsi laittaa päänsä jopa hirmuliskon kitaan ja Väinö pesi krokotiilin hampaat.

Osallistuin Uotinpäiville vuosien tauon jälkeen. Lauantaina kylä oli niin täynnä väkeä, ettei sekaan meinannut mahtua. Väen paljous ja huima helle yhdessä eivät houkutelleet. Kävimme risteilemässä Päijänteellä, missä saimme nauttia upeista maisemista, ystävällisestä palvelusta ja vanhasta tanssimusiikista. Kävimme kääntymässä kalasääsken pesällä, joka on ollut paikallaan ainakin parikymmentä vuotta. Lintu tuntuu viihtyvän Tehiselällä.

Perjantai-illan pääjuhla tuntui olevan enemmänkin ikäihmisten juhla, mistä mekin lähdimme kesken pois. Juhlapuhuja oli siihen mennessä hädin tuskin päässyt maapallolle maailmankaikkeuden äärirajoilta, eikä Sysmästä ollut vielä tietoa. Iltamme jatkui maitolavabileissä Leppäkorvessa, missä lapset järjestivät alkuillan ohjelmaa. Sunnuntaina kävimme teatteritalossa katsomassa Waltarin kirjoittaman näytelmän Omena putoaa. Mainio valinta kesäteatteriin! Ja muutama roolisuorituskin teki vaikutuksen.

Tänäkin vuonna reissasimme Savon maalla ja Varsinaisessa Suomessa. Saimme nauttia yltäkylläisestä ylöspidosta, mistä kiitos isäntä- ja emäntäväelle tasapuolisesti. Kävimme myös palelemassa jälleen kerran Visulahdessa. Tällä kertaa minä ja Väinö yritimme vesipuistonkin puolelle, mutta matka pysähtyi höyrysaunaan. Pitänee vaihtaa kesäkohdetta. Turun suunnalla lapset vierailivat Muumimaailmassa ja me aikuiset nautiskelimme Naantalin kylpylän palveluista. Rentouttavaa.

Ajatukset ovat olleet kesäterässä. Uutisia olen katsellut ja lehtiäkin lukenut sen jälkeen, kun Petri tuli tilalle. Samaan aikaan ilmestyi TV ja postilaatikko tilallemme. Aiemmin olin pelkän radion varassa, eikä sekään kovin vaikeaa ollut, enemmänkin vapauttavaa.

Paluu kotiin toi myös hienoisen ahdistuksen. Elämä on, mutta matkustaminen on sitäkin kalliimpaa. Reissullamme meillä oli auto lainassa. Viime sunnuntaina tankkasin lähtiessäni Espooseen. Toin perheen, tavarat ja lainaistuimet kotiin. Maanantaina ajoin takaisin ja tankkasin uudelleen. Matka Espooseen maksoi noin 35 euroa matkustajien määrästä riippumatta. Maanantai-iltana hyppäsin bussiin ja maksoin 31 euroa omasta matkastani Helsinkiin. Sen päälle maksoin vielä seutuarvolipun, jotta pääsin kotiin. Kertakaikkiaan käsittämätön ero!

Perheellisten joukkoliikenne on luvattoman kallista, vaikka ottaisi huomioon kaikki mahdolliset autosta aiheutuvat kulut. Bussissa pienistäkin lapsista pitää jo maksaa, joten koko perheemme matka Sysmästä Helsinkiin maksaisi kai sata euroa. Ero junaankin on valtava, sillä noin kahdella sadalla eurolla perheemme pääsee junalla Espoosta Kuopioon ja takaisin.

Luin, että linja-autoliitto on ehdottanut bussiliikenteelle helpotusta polttoaineverosta, jotta hintatasoa ei jouduttaisi nostamaan entisestään. Sitä sietäisi harkita, sillä kahdeksan prosentin arvonlisävero ei kovin paljon loippujen hintoihin vaikuta. Kai sitä pitäisi autottomillakin olla varaa matkustaa muuallekin kuin minne junalla pääsee?

2 kommenttia:

Antti kirjoitti...

Vertailun vuoksi, meidän perheemme (2 aikuista + 2 lasta) ajomatka Espoosta Ouluun ja takaisin maksoi noin 125 €. Junalla lomapassilla matkustaessa lippukulut olisivat 278 €. Bussin hintaa en viitsi edes arvata.

Kaiken järjenhän mukaan olisi fiksua osin vapauttaa bussiliikenne polttoaineen valmisteverosta ja nostaa tavallisten polttoaineiden polttoaineverotusta. Mutta sitten kuljetusyrittäjät alkavat napista, että mekin haluamme helpotuksia...

Jaana Leppäkorpi kirjoitti...

Totta. Vapautus toisaalle lisää muiden vaatimuksia, mutta kyllä joukkoliikenteen käyttäminen jollain tapaan pitäisi tehdä kilpailukykyiseksi. Jos siis aiomme ottaa vakavasti ilmastonmuutoksen hillinnän.

Junissa on sekin hyvä, että perhelipulla saa aikuisen lipun hinnalla saa lapsellekin paikkalipun. Junapuolella on lapset huomioitu aikaste hyvin!

Palvelut on sitten oma juttunsa. Bussin vessassa käynti on aikamoinen juttu lapsen kanssa. Junassa se on helpompaa, mutta asemilla maksullista. Huoltsikoilla taas vessat on siistejä, aika isoja ja ilmaisia.