Hallituksen ministerit esittivät eilen yleisönosastokirjoituksessaan kansanäänestystä pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisestä. Keskustelu jatkuu tämän päivän Hesarissa. Espoon valtuuston puheenjohtaja Markku Sistonen (sd) kommentoi asiaa osuvasti:
"Väkisin tulee mieleen, että ministerit yrittävät siirtää tällä keskustelunavauksella huomion siitä, ettei valtio ole osallistunut itse käytännössä riittävästi pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn ylläpitämiseen."
Juuri näinhän se on! Hallitukselta ei ole juuri muuta tähän mennessä tullut kuin puheita pääkaupunkiseudun tai metropolitiikan merkityksestä koko maan menestykselle. Teot ovat olleet vaatimattomia.
Pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn kannalta toimiva liikennejärjestelmä on olennaisin asia, jota valtion tulisi tukea. Tästä huolimatta Kehä I:n parannustyö käynnistyi vain Espoon hyvän tahdon osoituksena ja Kantatie 51 jäi odottamaan parempia aikoja valtion budjetissa. Eikä raidehankkeiden tilanne ole sen parempi: metron laajentamissuunnitelmiakin on vain hämmästelty hallituksessa. Rautalangastako kauppakamarin (jonka puhetta nykyisen hallituksen ainakin luulisi kuuntelevan) ja meidän muiden pitäisi vääntää näiden liikennehankkeiden merkitys?
Asumisen hinta seudulla vaikuttaa jo nyt työvoiman saatavuuteen. Se heikentää yritysten mahdollisuuksia ja kuntien palvelukykyä. Mitä hallitus on tälle asialle tehnyt? No, yhteinen asuntosopimus toki sisältää paljon hyvää tahtoa. Rakennusmaasta sen sijaan valtio ei ole ollut valmis luopumaan: Vantaa joutui maksamaan kehäradan maista suolaisen hinnan (syntyykö siten kohtuuhintaista asumista?) ja muutama muu kunta on päättänyt lunastaa valtion maat asuntorakentamiseen, kun asiat muuten eivät etene.
Miten nämä pääkaupunkiseudun kipupisteet etenisivät paremmin, jos kunnat liitettäisiin yhteen? Ja millä alueella se kansanäänestys tulisi toteuttaa? Miksi ministereidenkin katse on vain pääkaupunkiseudussa, kun asumisen ja liikenteen suunnittelun kannalta tarkastelualueena pitäisi olla koko Helsingin seutu (14 kuntaa)?
Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun kuntien yhteistyön tuloksena koko seutu toimii yhä enemmän kuin yhteinen kunta: palveluita voi käyttää yli kuntarajojen ja liikennejärjestelmää kehitetään saumattomasti. Joukkoliikenneyhteistyöstä on päästy sopimukseen. Näin kuntalaisten arjen sujuvuus paranee ja silti kunnat ovat kokolailla sopivan kokoisia demokratian kannalta. Kuntalaiset tietävät, ketkä päätöksistä ovat vastuussa. Päättäjät ovat tuttuja ja heillä on paikallistuntemusta, jota ratkaisuihin tarvitaan.
Jatketaan vain keskustelua kuntien yhdistämisestä, mutta lainmuutoksen lisäksi hallituksen on syytä avata valtion kukkaron nyörejä ja investoida viimein Suomen tulevaisuuteen eli Helsingin seudun tärkeisiin liikennehankkeisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti