Joku on joskus väittänyt, että tekniikka helpottaa elämäämme. Varmaan se myös pitää paikkansa, mutta kyllä arjen ja kodin teknistyminen aiheuttaa aivan uudenlaista tuskaa ja päänvaivaa tällaiselle tavalliselle yhteiskuntatieteen maisterille. Ja jos minä olen pulassa epäilen, että niin on moni muukin.
Kotiimme on viimeisten kuukausien aikana tullut uusia laitteita: digiboxi ja dvd ja niiden kaukosäätimet (joita on siis aivan liikaa). Näppäriä vempaimia, mutta kylläpä TV:n ja elokuvien katsominen oli helpompaa silloin, kun oli vaan tavallinen telkkari ja vhs-videonauhuri. Niitä osasi käyttää ilman paksua käyttöohjettakin.
Huomenna meille tulee kannettava tietokone ja nyt viikonlopun aikana olen yrittänyt "rakentaa" kotiimme sisäverkkoa, jotta sekä kotikoneella, että kannettavalla saisi yhteyden nettiin. Epäonnistuin surkeasti, mutta en jaksanut edes vaipua epätoivoon, sillä ainahan niin käy - ainakin minulle. Nyt on vaan selvitettävä onko vika laitteissa, piuhoissa vai säätäjässä.
Näissä uusissa kojeissa on myös se huono puoli, etteivät ne ole kovin kestäviä. Viimeiseksi meiltä meni rikki tavallinen kamera, joten nyt on kai siis aika siirtyä uuteen aikaan ja hankkia digikamera. Elämä on siis loputonta uuden opettelua, eikä vaihtoehtoa oikein ole. Elsa ja Väinö olivat tänään elämänsä ensimmäisen kerran luistelemassa ja nyt jäi sekin upea hetki ikuistamatta.
***
Teknisestä tuskasta huolimatta vaalien lähestymistä ei ole voinut olla huomaamatta. Tunnelma alkaa tiivistyä, kun erilaisten kyselyiden tuloksia julkaistaan ja harva se päivä puolueen johtajat tai muut ovat tentattavana. Ja myös vaalikoneita on avattu, joten ehdokkaiden ajatuksiin pääsee tustumaan kunnolla.
Olin Sistosen Markun - Sistan - vaalistartissa ja pakko kerto, että tunnelma oli todella mukava. Ohjelmassa ei ollut pitkiä puheita, mutta silti ehdokaasta tuotiin uusia asioita esiin. Markku itsekin kertoi, että kampanjan perusideaa on tehty pilke silmäkulmassa ja vaikka vaaleissa ollaan tosissaan on porukalla rento fiilis.
Markun vaalimainoksissa on ristikko, joita tilaisuudessa jaettiin. Palkinnon toivossa sain sen tehtyä jo illan kuluessa. Oli pakko, sillä vastaajien kesken arvotaan mahdollisuus saada Markku hoitamaan lapsia kotiin, jotta voisimme päästä esim. leffaan kahdestaan. Todella erinomainen idea!
Meillä demareilla on oikeastaan erinomainen ehdokasjoukko Espoossa. Susanna Rahkonen kirjoitti juuri kirjan, jonka aion ostaa ja lukea. Arvosteluiden perusteella kirja tosiaan kannatta lukea. Jääskeläisen Iiron kampanjan avaus on kohtapuoliin Olarissa. Ja Maria taas aloitti oman kampanjansa viime viikolla Tapiolasta. Molemmat todella vilpittömän tosissaan mukana politiikassa ja muuttamassa maailmaa meille kaikille paremmaksi paikaksi elää.
Leenalla oli viikonlopun lehdissä ilmoituksia, joista kävi ilmi, että hän ministerikiireiden ohella aikoo todella kiertää Uuttamaata ristiin ja rastiin.
Lisäksi meillä keski-espoolaisilla on ihan omakin ehdokas: Miranda Vuolasranta, joka taitaa olla kuuluisampi vielä maailmalla kuin omilla kotikulmillaan. Olisiko viimein aika monikulttuurisen Suomen näkyä myös eduskunnassa?
On tälle joukolle mukavaa vaalitöitä tehdä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti