Kyllä kestää!

Kuntaliitto julkisti tänään tutkimuksen kaavoituksen kestosta eri kunnissa. Tiesimme jo etukäteen, että Espoo tulee nousemaan esille sen vuoksi, että meillä kaavoitus kestää pidempään kuin muualla. Meillä tämä ei siis ollut uutinen ja itse asiassa kaavoitusta ollaan juuri nyt nopeuttamassa. Ensi maanantaina valtuusto muuttaa johtosääntöä niin, ettei meilläkään enää laiteta kaavaluonnoksia virallisesti nähtäville.

Sen sijaan on tarkoitus aikaistaa kaavoituksesta tiedottamista ja merkittävien kaavojen epävirallisempaa käsittelyä. Näistä tuodaan valmisteluaineistoa, jossa ei tosiaankaan ole vielä kaikki asiat ratkaistu, päättäjien ja osallisten punnittavaksi. Näin saamme myös mahdollisimman aikaisin tarvittavaa palautetta siitä, mitä suunnittelussa tulee ottaa huomioon kussakin tapauksessa.

Olemme istuneet useita kertoja ja käyttäneet tunteja näiden prosessien miettimiseen. Itse olen pitänyt tärkeänä sitä, ettei nopeuttaminen saa vaikuttaa kaavoituksen tasoon eikä myöskään asukkaiden ja muiden osallisten vaikutusmahdollisuuksiin. Nopeuttamista ei saa myöskään tehdä avoimuuden kustannuksella. Tavoitteenamme on, että kaavoituksen alku olisi itse asiassa aikaisempaa vuorovaikutteisempi ja se on hyvä. Vuoden päästä arvioimme, kuinka olemme onnistuneet.

Olen myös näissä kokouksissa korostanut sitä, ettei meidän kenenkään tavoite oikeasti ole saada mahdollisimman nopeasti aikaiseksi asemakaavoja, vaan rakennuksia: enemmän ja erilaisia asuntoja sekä myös uusia työpaikkoja, siis taloja, joissa ihmiset voivat asua toimia, työskennellä, harrastaa ja saada palveluita. Mutta ennen kaikkea lisää asuntoja!

Siksi meillä ei olla nopeuttamassa vain kaavoitusta, vaan myös muita sen rinnalla kulkevia prosesseja.

Matka ideasta rakennuksiksi on pitkä monesta eri syystä. Meillä ei ole vielä Etelä-Espoossa yleiskaavaa, joka selkeyttäisi kaavoitusta. Tämä asia korjaantuu onneksi tänä vuonna.

Iso tekijä on myös se, että monet kaavat laaditaan yksityisten omistamille maille, jolloin maankäyttösopimusten neuvottelu voi pahimmillaan kestää yli vuoden. Enemmänkin ääritapauksessa, joka löytyy täältä Espoon keskuksesta: Kaupunginkallion asemakaavamuutos on laadittu pariin kertaan, mutta valtuustoon sitä ei ole voitu tuoda, koska yksi ainoa maanomistaja ei suostu sopimaan. Siellä keskuksen pöydällä se on maannut jo useamman vuoden!

Maankäyttösopimusten neuvottelun tueksi pitää olla kaavan lisäksi hyvin pitkälle tehty kunnallistekniikan suunnitelma, jotta sopimusmaksut ovat realistisia. Näidenkin suunnitelmien teko vie oman aikansa, joka vaikuttaa kaavoituksen kestoon, mutta ovat tietysti välttämättömiä rakentamisen kannalta.

Suomessa on kuntia, jotka kaavoittavat vain omistamaansa maata. Espoossa maapolitiikan tehostamisesta puhuminen kaikuu yhä kuuroille korville, vaikka kaikki keinot olisi syytä ottaa käyttöön, jos todella haluttaisiin vaikuttaa asuntorakentamisen määrään ja asuntojen hintatasoon. Teoriasta eli siitä, että maanhankinta on viisautta olemme toki samaa mieltä, muusta eli keinoista ja tahtotilasta emme sitten enää olekaan. Näin on vaikka kuntaliitonkin asiantuntija sanoo, että omalle maalle kaavoitettaessa kunta voi parhaiten vaikuttaa sekä kaavoituksen kestoon että myös alueiden rakentumiseen.

Kaikesta huolimatta Espoossa kaavoitetaan ehkä enemmän kuin missään muussa kunnassa. Kyllä sekin osaltaan vaikuttaa käsittelyaikoihin. Ja jatkossa teemme siis paljon vielä nopeammin!