Työ jatkuu

Syksy on aikaa, jolloin on erilaisia kokouksia, missä jaetaan vastuuta ja tehtäviä uudelleen. Se on myös aikaa, jolloin voi itse miettiä tekemisiään ja sitä mitä tahtoo tehdä. Tänä vuonnakin olen tätä pohdintaa tehnyt ja päätynyt jatkamaan erinäisissä tehtävissä.

Keski-Espoon demareissa olen ollut jo vuosia varapuheenjohtajana. Viime vuonna saimme uuden ja reippaan puheenjohtajan Jukka Hämäläisen, jonka kanssa yhteistyö on helppoa ja mukavaa. Muutoinkin paikallisessa yhdistyksessämme on rento meininki, joten mukana on oikeastaan kiva olla. Kokouksia on noin kerran kuukaudessa ja keskustelemme aina myös Espoon ja Espoon keskuksen asioista. Usein olen myös saanut hyvää palautetta siitä, mitä kylällä puhutaan.

Ensi kevään eduskuntavaaleihin valmistaudumme poikkeuksellisissa merkeissä, sillä pitkästä aikaa meillä on oma ehdokas: Miranda Vuolasranta. Mukava ja huumorintajuinen ja erittäin vakuuttavan kansainvälisen kokemuksen omaava ihminen. Hänen vaalikampanjansa on jo käynnissä ja ensi lauantaina Miranda tarjoilee kahvia Espoontorilla Arja Alhon kanssa.

Keski-Espoo -seurassa olen ollut mukana myös jo vuosia. Olin joskus sihteeri, mutta nyt olen vain johtokunnan jäsen ja jatkan siinä pestissa myös seuraavat kaksi vuotta. Seura on siitä hyvä porukka, että siinä on mukana myös paikallisia toimijoita useammasta poliittisesta ryhmästä. Meitä yhdistää halu kehittää omaa asuinaluettamme ja siinä onnistuaksemme tarvitaan yhteistyötä.

Seuralla on aina ollut positiivinen asenne muutoksiin. Se ei ole asettunut vastustamaan erilaisia hankkeita, mutta on omalta osaltaan vaatinut suunnitelmilta laatua oli sitten kyse kaupparakennuksesta tai uimahallista. Sellainen linja sopii minulle. Muutos voi olla myös mahdollisuus ja se kuuluu kaupunkiin.

Eilen oli demareiden kunnallisjärjestön kokous, jossa päätimme ketkä jatkavat seuraavat kaksi vuotta kaupunginhallituksessa. Sähköinen keskustelu ennen kokousta oli osittain hyvinkin tyrmäävää varsinkin minua kohtaan, mutta lopullinen päätös jäsenten osalta oli yksimielinen. Toki se tuntui hyvältä.

Itse koen, etten ole vielä päässyt täysipainoisesti kaupunginhallituksen ja konsernijaoston työhön sisään, en tosin pidä itseäni harjoittelijanakaan. Uuden oppiminen vie kuitenkin aina aikansa ja uutta tässä totisesti on ollut. Työtä on helpottanut se, että meillä on ollut oikeastaan erinomainen tiimi kaupunginhallituksessa ja kun politiikka on todella joukkuepeliä niin tässä joukkueessa on moni asia ihan oikeasti kohdallaan. Olemme tehneet työnjakoa, on luottamusta ja on osaamista. Parempia tuloksia lupasimme ja siihen myös pyrimme.

Näiden lisäksi työ valtuustossa ja maakuntavaltuustossa jatkuu koko vaalikauden. Lehdissä on jo pohdittu sitä kenestä tulee demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja. On tietysti hienoa, että minunkin nimi on tässä yhteydessä noussut esiin. Pyydettäessä mietin asiaa ja lopulta päädyin ajattelemaan sitä positiivisesti, en kuitenkaan erityisen innokkaasti onhan minulla totisesti töitä ja vastuuta jo nytkin riittämiin. Toivon kuitenkin, että ryhmä saa miettiä ja oikeasti miettii asiaa rauhassa. Meillä on useita päteviä ihmisiä, joten eiköhän me tässäkin vielä hyvään ratkaisuun päästä. Päätöksen aika on tammikuussa.

Joulukuussa on vielä tämän jälkeen tänään talousarviovaltuusto ja yksi valtuuston kokous reilun viikon päästä, maakuntavaltuuston kokous ensi viikolla sekä pari kaupunginhallituksen kokousta. Silti tuntuu, että hieman tässä alkaa jo helpottaa. Hyvä niin.

Menneellä viikolla huusimme kotimatkalla lapsien kanssa ääneen lunta, mutta kukaan ei sitä pyyntöä kuullut ainakaan tähän päivään mennessä. Harmi, sillä kaikki olisi helpompaa ja mukavampaa, jos olisi oikea talvi ja lunta ja sitä kautta valoisampaa.

Uskoani valkoiseen jouluun en kuitenkaan ole vielä menettänyt.