Olo on nuutunut ja koti tuntuu ihanaakin ihanammalta paikalta. Olen ollut pari yötä espoolaisten opettajien kanssa risteilemässä. Reissu oli hyvä: puhuimme asiaa, paransimme maailmaa ja pidimme hauskaa. Espoolaiset opettajat ovat aikamoisia! Meitä päättäjiä matkassa oli kahdeksan viidestä eri puolueesta.
Noin kuukauden päästä kaupunginjohtaja antaa talousarvioesityksensä valtuuston päätettäväksi. On siis päivänselvää, että puhuimme koulutuksen resurssitarpeista. Espoo on siitä poikkeuksellinen suuri kunta, että meillä koulaisten määrä kasvaa ja sen pitää näkyä myös talousarviossa. Oppitunneista ei enää säästetä, mutta lautakunta on esittänyt pienoista lisäystä. Tavoitteena on saada erityisopetuksen kasvu taittumaan.
Puhuimme myös paljon muusta. Keskustelimme siitä, että ennaltaehkäisevän työn merkityksen korostamisesta pitäisi päästä sen määrittämiseen: mitä erityistä tukea peruspalveluissa ml. koulu tarjotaan niille lapsille, jotka ovat vaarassa pudota. Espoossa aiotaan kokeilla eheytettyä koulupäivää ja odotan mielenkiinnolla tuloksia. Ainakin jokunen opettaja piti täysin todennäköisenä, että tulevaisuuden koulussa opettajilla on kokonaistyöaika.
Pääkaupunkiseudun yhteistyö tuntuu koulupuolella olevan uhka tai ainakin sen vaikutuksia pelätään. Silti on välttämätöntä pohtia seutuyhteistyön mahdollisuuksia. Jos jossain vaiheessa reuna-alueilla osoitamme espoolaisille lapsille koulupaikat toisen kunnan puolelta, pitää meidän tietää miten se vertautuu espoolaiseen opetukseen.
Erityisopetuksen tarve huolettaa. Espoossa joka kymmenes oppilas on erityisoppija. Luku on aivan omaa luokkaansa koko Suomessa ja samaan aikaan erityisopetuksessa on ennätyksellisen paljon epäpäteviä opettajia. Mielenkiintoinen yhtälö. Erityisopetuksen kehittämisesityksiä on tulossa ensi keväänä lautakuntaan.
Käsittelimme asioita pienistä yksityiskohdista laajoihin kokonaisuuksiin. Myönnän, että olin järkyttynyt kuullessani, ettei Espoo ole voinut (halunnut) tarjota erityisluokkien opettajille työkännykkää, vaan he ovat joutuneet hoitamaan yhteydenpitoa vanhempiin ja yhteistyötahoihin omalla kännyköillään. Pieni asia, joka ei totisesti ole valtuustoasia, mutta tärkeä jokaiselle opettajalle heidän yksityisyyden ja jaksamisen kannalta. Hävettää.
Käytäväkeskusteluissa kuulin, että Keski-Espoon koulun kehittämistä on käsitelty lautakunnassa viime kuussa. Asia on tulossa kohtapuoliin kaupunginhallitukseen käsiteltäväksi. Koulu tarvitsee kohennusta, jotta sen maine vanhempien keskuudessa paranisi. Samalla sain myös kuulla, ettei siellä ole kunnon ruokailutila. Oppilaat syövät käytävillä! Kun kirjasto koululta poistuu, toivovat opettajat saavansa viimein kunnon ruokalan. Kaupungin suunnitelmahan taas on tehdä kirjaston tiloihin nuorisotila, joka myös on tarpeen tällä alueella. Asiaa on varmasti syytä miettiä ennen lopullisia päätöksiä.
Sain parissa päivässä paljon tarpeellista tietoa. Koulupuoli on ollut minulle vierain sektori omassa kaupungissamme. Tunnustan sen avoimesti, kuten myös sen, etten vieläkään tiedä riittävästi. Töitä on tehtävä jatkossakin.
***
Tuleva viikko on rankka. Illat tulevat olemaan yhtä menoa:
- maanantaina on valtuuston kokous, missä käsittelemme lukuisia valtuustoaloitteita. Yksi niistä koskee tietulleja (selvittäminen on ihan ok, mutta saataisiko jollain muulla keinoin paremmat tulokset?). Jätän itse huomenna meidän ryhmän yhteisen valtuustoaloitteen joukkoliikennelippujen hintojen jäädyttämisestä. Siitä enemmän myöhemmin.
- tiistaina on kaupunginhallituksen kokous ja sen jälkeen iltakoulu omistajapolitiikasta, hyvästä hallinnosta ja tilaaja-tuottajaselvityksestä. Nämä asiat ovat tulossa seuraavalla viikolla taas kerran konsernijaostoon ja sitä myöten valtuustoon.
- keskiviikkona menen kaupunkisuunnittelulautakuntaan. Lautakunta on viimein laittamassa Etelä-Espoon yleiskaavaehdotuksen kaupunginhallitukseen. Iso työ ei ole päättynyt, mutta merkittävässä vaiheessa.
- torstaina on WeeGee-talon avajaiset, joihin osallistun valitettavasti yksin, kun emme saaneet lastenhoitajaa. Vaikka yleensä jätänkin tällaiset tapahtumat väliin, näihin pippaloihin on osallistuttava! Espoo on satsannut taloon valtavasti ja kalliiksi toiminta tulee jatkossakin (10 milj €/v). Saastamoisen säätiön taidekokoelmasta on kirjoitettu alkusyksyn aikana jonkin verran. Toivon todella, että EMMAsta tulee juuri niin merkittävä nähtävyys kuin Espoossa unelmoidaan.
- perjantaina on sitten viimein koti-illan aika.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti