Finnoon ja Kaitaan tulevaisuus

Olin tänään asukastilaisuudessa, missä käynnistettiin Finnoon ja Kaitaan alueen visiotyön valmistelua. Tämän työn rinnalla valmistellaan Finnoon alueen osayleiskaavaa. Tuon alueen sisälle jää Suomenojan voimalaitos, aikanaan toimettomaksi jäävä jätevedenpuhdistamo ja arvokas lintualue. Merellisyys ja satama ovat mahdollisuuksia, kun taas voimalaitos ja puhdistamon muistot (purkuputki) haasteita, jotka on huomioitava.

Kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunginhallitus ovat linjanneet perusteellisesti visiotyön ja kaavoitustyön tavoitteet. Tavoitteena on luoda ilmastonmuutoksen esimerkkialue, minne tulee korkealaatuista asumista ja lintukosteikosta muodostuu alueen vetovoimatekijä. Visioalueelle tulee noin 20 000 asukasta, työpaikkoja ja kaksi metroasemaa.

Linjaukset ovat perusteltuja. Olin tuossa tilaisuudessa visio- ja yleiskaavatyötä ohjaavan poliittisen ohjausryhmän edustajana ja nostin tilaisuuden alussa esille muutaman itselleni tärkeän seikan, joita toivon että suunnittelussa voimme edistää:

Ensinnäkin on hyvä, että aluetta suunnitellaan avoimesti ja osalliset kutsutaan työhön alusta alkaen mukaan. Olen myös tyytyväinen, että meillä päättäjilläkin on poikkeuksellinen mahdollisuus olla perusteellisemmin mukana valmistelutyössä.

Itse haluan muistuttaa, että suunnittelun sosiaalisestakin kestävyydestä on huolehdittava.
Visiotyössä asukkaita kutsutaan sektoreittain eroteltuihin työpajoihin pohtimaan heille tärkeitä kysymyksiä. On tärkeää, että samalla painotetaan kokonaisuutta. Millaisin edellytyksin pystymme luomaan hyvää, kokonaista ja toimivaa arkea tuleville ja nykyisillekin asukkaille? Millaista on hyvä elämä tulevaisuudessa? Miten yhteisöllisyys muodostuu ja miten sitä voidaan edistää?

Meidän päättäjien on tärkeä huomioida, että kaavoitustyö ja koko kaupungin palveluverkon uudistaminen nivoutuvat yhteen. Se ei ole itsestään selvää nyt, kun palveluverkon kehittäminen tuntuu tarkoittavan keskittämistä isoihin yksiköihin.

Edustan puoluetta, joka teki ison työn, että metro saatiin rakenteille Espoon puolelle. Tulemme jatkossa tekemään myös hartiavoimin töitä, jotta se jatkuu Finnoon alueen kautta Kivenlahteen. Samalla se tarkoittaa Finnoon alueen suunnittelussa sitä, että alueelle tulee luoda turvallinen, selkeä ja esteetön kevyen liikenteen reitistö.

Alueesta tulee luoda monipuolinen asuinalue. Tulossa on korkeaa ja merellistä asumista, mutta samalla on taattava, että asuntokanta on monipuolista. Alueelle pitää rakentaa omistus- ja vuokra-asuntoja (ja näiden välimuotoja) - luoda mahdollisuuksia kohtuuhintaiselle asumiselle. Uudet avaukset asumiseen ja sen kehittämiseen olisi toivottavia.

Olemme vahvasti sitoutuneet siihen, että alueella voi jatkossakin pesiä arvokas linnusto. Pidän sitä tärkeänä.

Ihanne on, että myös nuorilla pareilla ja perheillä olisi mahdollisuus ja varaa pesän rakentamiseen Finnoossa ja asettumiseen sinne. Asettuminen edellyttää, että alueelta löytyy myös asumisen vaihtoehtoja, jos / kun elämäntilanne muuttuu.
　


*　

Espoon keskus eli elämää työmaalla

Ilmojen lämpeneminen toi mukanaan odotetun ilmiön: Siltakadun rakennustyömaalle ilmestyivät viimein työmiehet, joita olen luullut aina kuuluvan työmaille. Toki talven aikanakin kadun varressa olleessa teltassa töitä kai tehtiin. Ainakin teltta hitaasti, mutta varmasti siirtyi eteenpäin ja alta paljastui valmista kivetystä. Nyt katu näyttää valmistuvan ja asfaltti on tulossa näinä päivinä.

Kuun alussa ovensa avasi Entressen kirjasto, jota olemme täällä niin pitkään odottaneet. Toivottavasti se myös tuo kauppakeskukseen tarvittavaa vilinää, sillä liian moni on huolissaan keskuksen elinvoimasta. Sain myös kuulla, että Espoontorin kunnostus käynnistyy syksyllä ja näiden keskusten välillä käydään keskustelua siitä, kuinka ne voisi yhdistää paremmin. Jonkinlainen kauppasilta olisi todella tarpeen! Näin niistä yhdessä tulisi riittävän iso, monipuolinen ja houkutteva kaupallinen keskus. - Toivottavasti.

Kuljen niin paljon keskuksessa, että nämä asiat pyörivät jatkuvasti mielessäni, mutta tänään keskuksen tulevaisuus oli myös tiedotusasiana kaupunkisuunnittelulautakunnassa. On aina hyvä katsoa kokonaisuutta. Paljon on jo tapahtunut: uimahalli, alikulku, Kirkonkymppi, Omnian laajennus, Entresse ja monta muuta.

Tärkeitä asioita on myös tekeillä: Kirkkojärven koulu ja asemasilta (toinen mitä olemme odottaneet loputtomiin). Hankkeita on myös käsittääkseni käynnistymässä: keskustakorttelin asuinrakennus ja Omnian käden taidon keskus.

Lupauksiakin paremmasta on: kaupunkirata (2012-2014?) ja bussiterminaali (2012-2013). Raideliikenteen aikatauluissa valtiolla on viimeinen sana ja siksi niiden kohdalla varmaa on vasta, kun työmaa on käynnistynyt.

Suviniityn ensimmäiset asemakaavat ovat myös valmiita ja rakentaminen voisi alkaa milloin vain. Maa-alueet ovat kaupungin, joten nyt on luottamushenkilöiden todella oltava tarkkoina, ettei alueen rakentumista edistetä laadusta tinkien. Ensimmäiset uudet rakennukset luovat alueen maineen ja ilmeen, joka houkuttelee tai karkoittaa rakentajia ja asukkaita.

Suviniityn tornitalohanke (ns. Lindholmin kolmio) on vielä suunnittelijoiden pöydällä. Valistunut arvio kaksoistornin rakentumisesta on 2015. Myös Espoontorin laajennus käynnistyy, kun taloudellinen tilanne näyttää paremmalta.

Kaupungintalon kohtalo ja virastokeskuksen kehittäminen ovat yhtä auki kuin vuosi sitten, jolloin odotimme elokuun ratkaisevia kokouksia. Kaupunginhallitus päätti joku aika sitten palauttaa kaksoiskilpailun järjestämisen valmisteltavaksi uudelleen siten, että valtuusto saa päättää puretaanko talo vai ei.

Olen edelleen purkamisen kannalla ja päätöksen kiirehtiminenkin on paikallaan, sillä kaikissa tapauksissa uudistaminen kaavoituksineen vie vuosia. Tämän taloudellisen laman varjolla ei voi tehdä hätiköityjä ratkaisuja, vaan meidän tulee rakentaa keskusta niin että se kestää vuosikymmeniä. Uudella kaupungintalolla (2012-2015) tulee olemaan merkittävä vaikutus kaupunkikuvaan.

Muutos on valtava mahdollisuus keskukselle, mutta se tarkoittaa elämistä rakennustyömaalla vuosikausia: pölyä, liikennettä, melua ja poikkeusjärjestelyitä loputtomiin. Jo Siltakadun pitkittynyt remontti on kiristänyt asukkaiden hermoja ja asemasiltakin puhututtaa. Olisi todella suotavaa, jos rakennustyön ohessa pystyttäisiin nykyistä paremmin huomioimaan meidät kävelijät, pyöräilijät ja autoilijat, jotta elämä sujuisi näinä poikkeuksellisina vuosinakin.



*

Luminen helmi

Kävin tutustumassa Högnäsiin ja Matalajärven ympäristöön yhdessä kaupunkisuunnittelulautakunnan kanssa. Högnäs on uskomaton pieni kylä hieman Kehä kolmosen pohjoispuolella. Alueella on omakotitaloja ja loma-asuntoja sekä erittäin rikas luonto. Nyt tuolle alueelle ollaan laatimassa asemakaavaa, jonka tavoitteena on osittain luoda edellytykset nykyisen asuntokannan kunnostamiselle. Loma-asuntoja toivotaan voivan muuttaa ympärivuotiseen asumiseen. Myös lisärakentamista on ainakin jonkin verran tulossa.

Högnäs sijaitsee kapealla kannaksella Bodominjärven ja Matalajärven välissä. Jälkimmäinen noista taas on valtakunnallisesti arvokas Natura-ohjelmassa suojeltu lintujärvi. Suojelu ei ole valitettavasti turvannut pientä järveä, vaan se on pahasti rehevöitynyt ja asukkaat ovat tehneet kovasti töitä yhdessä viranomaisten kanssa kunnostaakseen sitä. Tämä työ tulee jatkumaan.

Merkittävien luontoarvojen ja Matalajärven tilan vuoksi lisäasumista ja ylipäätään kaikkea lisärakentamista tulee suunnitella huolella. Siksi olikin hyvä, että lautakunta jalkautui maastoon ja perehtyi koko Matalajärven alueen suunnitteluun, vaikka jokaisesta hankkeesta päätetäänkin sitten yksitellen.

Tuo alue ja Bodominjärven ympäristö on aivan omanlaisensa maailma, missä on historian havinaa, kartanoita, upeita maisemia ja monimuotoinen luonto. Kannattaa siis tutustua! Jo nyt voin kuvitella, kuinka uskomattoman kaunista Högnäsissäkin on kesällä, kun lumivaippa on sulanut ja puihin puhjennut lehdet. Siinä on aihetta useammallekin kesäretkelle.

Harmikseni tällä kertaa unohdin kameran kotiin, joten en nyt jakaa talvisia näkymiä kanssanne. Sitä virhettä en toiste tee ;)


*