Tänään valtuustossa on käsiteltävänä valtuustokysymys, joka koskee kaupungin hallinnon (kaupunginjohtajan esikunnan) vuokratilojen sopimuksen jatkamista. Kysymys tehtiin koska noiden väistötilojen vuokrasopimusta pidennettiin viime vuoden lopulla usealla vuodella, vaikka valtuustosopimuksessa on sovittu että nyt alkuvuodesta päätetään kaupungintalon tulevaisuudesta. Virkamiehet siis ajattelivat päättäjien puolesta!
Ratkaisu osoittaa, että kaupungin johtosäännöissä on ammottava vuokratilojen mentävä aukko. Eri toimialoilla ja keskushallinnossa voidaan siis vuokrata tiloja ja vaatia niihin muutoksia surutta ilman, että asiaa tuodaan kertaakaan päättäjien punnittavaksi. Poliitikkojen tehtäväksi jää sitten vastata käyttökustannusten kasvusta aiheutuneisiin paineisiin.
- Juuri tästä syystä kaupungin pitkäaikaiset vuokravastuut ovat vuosi vuodelta lisääntyneet ilman, että me valtuustossa olisimme niitä voineet vaikuttaa tai edes pohtia.
Vuokratilat tuntuvat olevan siis näppärä ratkaisu, kun tilaa tarvitaan lisää. Jos taas haluttaisiin tähän tarpeeseen vastata rakentamalla omaa, sitä punnittaisiin useassa eri lautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossakin. Myös omien tilojen korjaukset ja remontit on vaikeammin toteutettavissa kuin vuokratiloissa, joiden osalta remonteista aiheutuvat kustannukset jyvitetään vain kätevästi vuokriin.
Paine pitkittää kaupunginjohtajan esikunnan vuokrasopimusta syntyi siitä, että noita tiloja piti remontoida. Vuokrat olisivat nousseet kohtuuttomaksi ellei maksuaikaa eli vuokra-aikaa olisi pidennetty. Hämmästelen kuitenkin sitä, että remontit johtuivat kaiketi kousteusongelmista. Eikö vuokranantajalla ole mitään velvollisuutta taata tilojensa terveellisyys? Miten sekin voidaan maksattaa vuokralaisella, kun vaihtoehtonahan pahimmillaan pitäisi olla käyttökielto?
Johtosäännöt on siis syytä laittaa remonttiin: olipa tila sitten vuokrattu tai oma, sen tarvetta ja sen kustannuksia tulee pohtia samalla tavoin. Sujuvuutta päätöksenteossa kyllä löytyy, kun perusteet ovat asialliset. Muutoksella saisimme varmasti myös parempaa koordinaatiota tilojen hallintaan. Nyt tuntuu, ettei riittävän moni tiedä mitä kukin toiminto itsekseen tekee.
Tiloja tarvitaan, sillä palveluita ei ole ilman paikkaa - ilman tilaa, jossa kohdata, hoitaa tai opettaa. Nekin työntekijät tarvitsevat asialliset ja terveelliset työtilat, jotka palvelevat asiakkaita heidän kodeissaan tai rakentavat ja huoltavat kaupunkiamme.
Siitäkin tässä on kyse, että pääasiasssa kunnankin kannattaisi omistaa omat seinänsä. Se on useimmiten edullisin tapa luoda edellytykset palveluille; se antaa myös parhaimmat vaikutus- ja muutosmahdollisuudet, kun tarpeet muuttuvat vuosien varrella. Tämä on totuus, joka pätee niin tavallisen ihmisen arjessa kuin kunnankin omistajapolitiikan peruslinjaukseksi ja sillä linjalla soisin Espoossakin kuljettavan.
*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti