Pääkaupunkiseudun ja laajemminkin koko Helsingin seudun yhteistyö on edennyt sellaisin harppauksin kuluneen neljän vuoden aikana, etten ainakaan minä osannut sitä ennustaa. Viime kunnallisvaaleissa asia oli toki vaalikoneissa esillä, mutta ei kenenkään vaaliteema toisin kuin nyt näyttää käyvän Vantaalla ja varmasti myös Helsingissä. Näyttävät haluavan liittää kuntia yhteen ihan kuin ongelmat sillä ratkeaisivat.
Mitä enemmän itse olen ollut mukana, sitä vahvemmin olen vakuuttunut yhteistyön järkevyydestä. Rajansa suuruuden ekonomiallakin on, kun palveluiden toimivuutta tarkastellaan perheen arjen kannalta tai henkilökunnan vaikuttamismahdollisuuksien näkökulmasta. Liian isossa organisaatiossa se, joka mistäkin on vastuussa, saattaa kadota tai olla liian etäällä.
Perheiden arjen sujuvuuden kannalta on olennaista madaltaa kuntarajojen merkitystä ja se on mahdollista toteuttaa kuntien verkostomaisella yhteistyölläkin. On hyvä, että nyt päivähoitopaikkaa ei tarvitse vaihtaa, jos muuttaa tai sitä voi hakea naapurikunnasta. Tai laboratoriossa voi käydä työpaikan vieressä, eikä vain omalla terveysasemalla. Ja joillakin raja-alueilla palvelut suunnitellaan yhdessä.
Kirjastopalveluthan ovat edelläkävijöitä pääkaupunkiseudulla. Kirjan voi hakea sieltä, missä se on saatavilla tai tilata toisesta kirjastosta omaan lähikirjastoon, eikä kuntarajoilla ole väliä. Kunnat ovat myös sopineet yhteisen tavoitteen aineistohankintoihin varattavasta määrärahasta, jotta järjestelmä ei synnyttäisi vapaamatkustajaa.
Seudun ihmisten, perheiden ja yritystenkin kannalta merkittävin haaste on, asuntorakentamisen lisääminen ja liikennejärjestelmän - erityisesti joukkoliikenteen - parantaminen. On kaikkien etu, että ihmiset, äidit ja isät tai tavarat pääsevät kulkemaan seudulla sujuvasti. Nyt ruuhkissa palaa sekä aikaa että rahaa. Ja järjetön kasa rahaa tarvitaan jo siihen, että täällä voi asua.
Asuntoja ei synny ilman tontteja ja siksi kuntien pitäisikin yhdessä tehostaa maapolitiikkaansa. Kuntien tonttitarjontaa ei lisätä liittämällä neljä kuntaa yhteen, vaan käyttämällä kaikkia mahdollisia keinoja maanhankintaan. Valtuustoihin tarvitaan rohkeita ja määrätietoisia valtuutettuja.
Asumisen ja liikenteen pulmat ovat yhteisiä koko Helsingin seudulla. Viime keväänä nämä 14 kuntaa allekirjoittivatkin sopimuksen valtion kanssa asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi. Siinä onkin todellinen näytön paikka: pystymmekö edistämään kohtuuhintaista asuntotuotantoa, jotta täällä voi elää tavallinen palkansaaja perheineen ja toimia tavalliset yritykset työntekijöineen.
Kuluneella vaalikaudella saimme aikaiseksi hyvän tahtotilan, opimme tuntemaan toisiamme ja kuntiemme tilannetta. Ensi kaudella on sopimukset ja tavoitteet muutettava todeksi, joka näkyy meidän asukkaiden arjessa.
Tavoitteena perheille ja lapsille parempi Espoo. Lapsille hyvä kaupunki on hyvä meille kaikille!
Jaana Leppäkorpi
- Huolenpitoa huomisen Espoosta
(Kirjoitus on tehty Vantaan sd-valtuustoryhmän puheejohtajan Siku Kähärän nettisivuille kirjoittajavieraspalstalle.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti