Loukon arvostelukaupunkisuunnittelulautakuntaa kohtaan on asiatonta, sillä toimialajohtajan ei kuulu arvostella demokraattisesti valittua elintä julkisuudessa. Perimmiltään KSL toteuttaa valtuuston tahtoa, mikä näkyy myös siinä, että perusteellinen työ lautakunnassa on ollut tae sille, ettei asemakaavoja ole valtuustosta palautettu uudelleen valmisteltavaksi viime vuosina.
- Jos kaavoja palautettaisiin, joutuisivat virkamiehet valmistelemaan niitä moneen kertaan ja silloin tulisi tehtyä paljon turhaa työtä. Loukon on viimein aika tottua siihen, että Espoossa luottamusmiehet käyttävät heille annettua päätösvaltaa, eivätkä suostu vain luottamaan ja toimimaan kumileimasimina.Toimialajohtajan kommentti on tulkittavissa myös epäluottamuslauseeksi kaavoitusprosessin uudistamista kohtaan. Tavoitteenamme on ollut nopeuttaa kaavoitusta sillä, että lautakunta pääsee kommentoimaan valmistelua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja näin löydetään päättäjien ja kaavoittajien välille yhteinen sävel kunkin alueen kehittämiselle.
- Loukon soisi mieluummin sparraavan omaa henkilökuntaansa tuomaan rohkeammin luonnoksia keskusteltavaksi, jotta kaavaprosessi todella nopeutuisi.
KSL on ennen muuta Espoon tulevaisuuslautakunta. Sen tuleekin paneutua hankkeisiin perusteellisesti, sillä kaavoituksen ratkaisuihin on myöhemmin hyvin vaikea vaikuttaa. Hyvällä kaavoituksella luomme parhaimmillaan viihtyisää, turvallista ja terveellistä ympäristöä myös meidän lapsillemme. Espoo kasvaa koko ajan, eikä kehitys saa olla suunnittelematonta.
Miksi kaavoitus kestää Espoossa?
- Ensinnälkin meiltä on puuttunut yleiskaava ja sen yhteydessä tehdyt perusteelliset luonto ym. selvitykset, jotka helpottaisivat asemakaavoitusta. Vasta tänä vuonna Etelä-Espoossa tämä asia korjaantuu. Jos jollain alueella saattaa olla liito-oravia tai muita uhanalaisia eläimiä, kannattaisi ne selvittää mieluummin ennen kuin joku niin määrää. Peittelemällä näistäkään asioista ei selviä.
- Toinen keskeinen seikka, joka kaavoitusta pitkittää on se, että asemakaavat tehdään pääasiassa yksityisen omistamalle maalle. Asemakaavan lisäksi näissä tapauksissa tulee tehdä maankäyttösopimus. Yksinkertaisissakin tapauksissa sopimuksen tekoon kuluu vuosi. Pahimmillaan voi käydä niin kuten Kaupunginkalliossa on käynyt, neuvottelut voivat jumittua vuosiksi yhden maanomistajan välille. Tuon alueen kaavan KSL laittoin lokakuussa 2003 kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi, eikä se vieläkään ole hallitukseen tullut.
Tähän asiaan Loukolla ei ole ollut halua puuttu, eikä kehittämisehdotuksia. Itse olen esittänyt, että vähintään reilun vuoden sopimusneuvotteluiden jälkeen asiaa pitäisi automaattisesti käsitellä luottamushenkilöelimessä, joka ohjeistaisi kaupungin virkamiehiä jatkon suhteen. Kaupungin toiminnan tulisi olla neuvotteluissa määrätietoisempaa ja jämäkämpää.
Jos kaupunki omistaisi maata, joita asemakaavoittaa, ei näitä neuvotteluita tarvittaisi lainkaan. On siis erikoista, että toimialajohtaja arvostelee KSL kaavoittamisen hitaudesta ja samaan aikaan hän on haluton tehostamaan kaupungin maanhankintaa, joka varmuudella nopeuttaisi kaavoitusta. Nykyisin kaupunki ei käytä keinoja, joita sillä on.
Todellisuudessa valmistelutyö (kaavoitus, selvitykset, muu suunnittelu, sopimusneuvottelut) on se, mihin kaavoituksessa aikaa kuluu. Jos lautakunta toisinaan jättää asemakaavan kahdeksi viikoksi pöydälle perehtyäkseen siihen kunnolla, on sillä hyvin pieni vaikutus kokonaisaikaan.
Hista on vaikea kysymys
Histastahan Loukon arvosteluissa oikeasti on kyse. Ei ole lainkaan kohtuutonta, että Histan suunnitteluun käytetään aikaa onhan kyse pienen uuden kaupungin luomisesta Espooseen. Tehokkaan joukkoliikenteen puute oli keskeisin syy, miksi kaupunginhallitus palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Ja syystäkin mitä enemmän asiaa miettii. Tämän vahvistaa myös VTT:n kohua herättänyt raportti.
On myös syytä nostaa keskusteluun se, kuinka realistista on suunnitella pientä kaupunkia ilman kunnollisia palveluita. Ajatushan on ollut, että esim. ison osan terveyspalveluista alueen asukkaat saavat Espoon keskuksesta. Hista on nähty ikään kuin keskuksen alakeskuksena. Tämä aiheuttaa liikennettä, eikä luo toimivaa arkea alueen tuleville asukkaille ja perheille, joille aluetta suunnitellaan. Toimiiko tällainen riisuttu kaupunki? Vai halutaanko tällä peittää vain todelliset kustannukset, jotta hanke etenisi suotuisammin.
Mitä huolellisemmin me nyt Histan osalta ratkaisemme kaikki avoimet kysymykset, sitä sujuvampaa tulevaisuudessa on alueen asemakaavoittaminen. Sitten joskus kun sen aika on.
***
Olen ollut kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen ja varapuheenjohtaja, siksi aihe herätti halun kommentoida.
Kuvassa nuija, jota Espoossa käyttävät päättäjät, eivät virkamiehet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti