Hämeenlinnalaiset isännät kertoivat pyrkineensä vaikuttamaan asuntojen hintatasoon. He olivat pyrkineet saamaan alueelle kohtuuhintaisia asuntoja - sellaisia, joihin tavallisilla ihmisilläkin olisi varaa. Tästä syystä kaupunki oli myynyt tonti kohtuuhintaan (espoolaisittain jopa halvalla), mutta rakentajat olivat halunneet tehdä parasta mitä on ja niinpä hinnat nousivat taas kerran pilviin. Vaikeaa näyttää olevan asuntomarkkinoihin vaikuttaa ja ikävää oli kuulla, että messuhinnat ovat vaikuttaneet Hämeenlinnan hintatasoon muuallakin kaupungissa. Harmillista.
Muita huomioita messuilta:
- kodinhoitohuoneet olivat ihanan suuria. Espoossa ihastuin viherhuoneisiin, joita nytkin messuilla oli, mutta ne eivät nousset samalla tavoin esiin.
- neliöitä asunnoissa oli todella paljon huonemäärään verrattuna. Yleisön suosikiksi nousseessa talossa oli 165 neliötä ja vain neljä huonetta. Mitä tekemistä sillä on perheiden arjen kanssa? Perheet on Hämeenlinnassa nostettu messujen erityiseksi teemaksi, mutta alueelle näyttääkin muuttavan lapsettomia pariskuntia. Ainakaan alueelle ei juuri tule perheitä, joissa on kaksi tai useampi lapsi.
- asunnoista puuttui edelleen kirjahyllylle sopivat paikat. Tämän olen huomannut aiemminkin: messutalojen asukkaat eivät lue kirjoja.
Espoossa oli rivitaloasuntoja, jotka oli rakennettu usempaan tasoon. Mekin asumme kolmessa tasossa ja ratkaisu tuntuu edelleen erinomaiselta. Kauklahdessa osa asunnoista oli rakennettu neljään tasoon, mikä tuntui jo epäkäytännölliseltä. No, Hämeenlinnasta löysin asunnon, joka oli viidessä eri kerroksessa! Siinä sitä riittää rappusissa ravaamista.
Kaupunkisuunnittelun kannalta messualue oli parempi kuin moni aiempi. Alueen yleisilme oli kohtalaisen tasapainoinen. Taloja suunniteltaessa oli otettu huomioon naapuritalon ulkoasu, eikä alueelle ollut saanut rakentaa ihan mitä tahansa.
Kaupunkisuunnittelun kannalta messualue oli parempi kuin moni aiempi. Alueen yleisilme oli kohtalaisen tasapainoinen. Taloja suunniteltaessa oli otettu huomioon naapuritalon ulkoasu, eikä alueelle ollut saanut rakentaa ihan mitä tahansa.
Hämäläinen raitti, jossa talot rakennetaan katuun kiinni on hyvä ajatus, jota jo nyt toteutetaan muuallakin. Kesällä ajelin Lahden Karistossa ja sielläkin oli näin luotu vanhan pikkukaupungin tunnelmaa. Pienillä tonteilla ratkaisu on käytännöllinen ja mahdollistaa sen, että sisäpihasta tulee sitten kunnollinen.
Kävin asuntomessuilla ensimmäisen kerran Tuusulassa, missä järkytyin asuntojen epäkäytännöllisyydestä ja ihmettelin terassien määrää asunnoissa. Sen jälkeen olen käynyt Kotkassa, Laukaassa, Oulussa, Espoossa ja nyt Hämeenlinnassa. Siinä sitä on asuntomessuja ihan riittämiin.
(Kuvissa Finndomo Oy:n Hartolan tehtaan Avainkoti, yleisön suokikki Kannustalo ja Hämeenlinnan kansanedustaja Johannes Koskisen talo kylän raitilta päin.)
4 kommenttia:
Juu, mä kävin samoilla messuilla tänään. En oikein tykännyt mistään näkemästäni. En tosin käynyt kaikissa kohteissakaan.
Talot on metsässä, mutta niitä tai pihoja ei ole välitetty suunnitella luontoon istuviksi. Sisustukset olivat aika tasapaksuja, sellaisia sisustuslehdistä tuttuja juttuja. Asunnoissa on hirvittävästi neliöitä, joten niiden taloudellisuutta ei todellakaan ole tarvinnut miettiä. Pahimmat aulat, sillat ja muut hörhötykset onneksi ovat jo väistyneet.
Ainoa, josta edes vähän pidin, oli ne katunäkymät. Ja tietenkin NAL:n kohteesta, joka oli onnistunut - siellä erityisesti "ilopilkun" sisustus oli nimensä mukainen rikkaine värimaailmoineen ja hauskoine oivalluksineen. Mutta nuorisoasuntokohteeksi talo mielestäni jokseenkin väärässä paikassa.
Huh-huh. Sainpas vuodattaa.
En minäkään käynyt läheskään kaikissa kohteissa. NAL:n talon löysin ja sisustus oli todellakin mukava, kuten eräässä toisessa kohteessa, jonka lapset ja nuoret olivat suunnitelleet.
Ylipäätään vuokra-asuntoja alueelle tuli suunniteltua vähemmmän. Erikoisinta on tosiaan se, että NAL on messuilla mukana, vaikka se ei tukeudu julkiseen liikenteeseen. Onko nuorilla omat autot?
Mä en enää jaksa edes hiiltyä noista messuasunnoista ja siksi tuntuukin, et kaikki on nähty.
Aika tylyn tuomion antoi O.Soininvaarakin H-linnan messualueelle www.soininvaara.fi/wordpress/
Minusta Soininvaara on jo kohtuuton. Kyllä mekin Lanboosta maamantai-iltana keskustelimme, mutta totesimme, ettei Hämeenlinnan alue sellainen ollut. Lanbossa on saanut todella rakentaa mitä vain mihin suuntaan vain ja siellä on rinakkain taloja, jotka eivät lainkaan sovi yhteen.
Julkinen liikenne Hämeenlinnan alueelta puuttuu lähes täysin. Isännät kertoivat meille, että messualue avaa uuden suunnan Hämeenlinassa. Alue on siis ensimmäinen, ei viimeinen, joten kaupunkirakenne tulee täyttymään.
Kuulimme myös, että Hämeenlinna harjoittaa aktiivista ja määrätietoista maapolitiikkaa. Kaupunki on juuri ostanut n. 100 ha maata, jonka aikoo kaavoittaa. Johdonmukaisen toiminnan ansiosta kaupunki pystyy vuosittain luovuttamaan hieman yli 100 omakotitalotonttia. Mikä on hyvä saavutus tuon kokoiselta kaupungilta ja sitä espoonkin tavoittelee - harjoittamatta kunnollista maapolitiikkaa. :=/
Palveluista sen verran, että ymmärsin, että alueen vieressä olevalla alueelta löytyvät päiväkoti ja koulu. Tästä en ole aivan varma. Ainakin siellä on päiväkoti, jonne pelkästään maanantaina oli soittanut kolme espoolaista vanhempaa ja kysellyt hoitopaikkaa.
Hämeenlinna taitaa tasoittaa pääkaupunkiseudun kasvua asumisen kaupunki -trategiallaan. Onko se sitten ympäristön kannalta järkevää, jos ajatellaan liikkumiseen käytettyä energiaa ja aikaa, onkin sitten oma kysymyksensä.
Lähetä kommentti