Kaupunginhallitus oli muutaman päivän matkalla Frankfurtissa. Tutustuimme yksityistettyyn sairaalaan, muutamaan PPP-hankkeena kunnostettuun kouluun sekä Hessenin osavaltion PPP-osaamiskeskukseen.
Hallituksella oli myös kokous, missä päätimme tulevan vuoden veroprosenteista. Emme taaskaan saaneet kannatusta rakentamattomien tonttien korotetun kiinteistöveron nostamiselle, vaikka se olisi yksi keino viestiä siitä, kuinka tärkeää nämä tontit olisi saada rakentumaan, jotta asuntotilanteeseen saataisiin helpotusta. Edelleen asuntopolitiikasta keskustellaan, mutta tekoja ei haluta tehdä.
Matkatulijaisina jokaisella oli paljon ajatuksia PPP-hankkeista (Public - Private - Partnership) ja sopimustoimintaan liittyvästä osaamisesta. Myös Suomessa olisi tarpeen perustaa valtakunnallinen osaamiskeskus, kun kerran erilaisia PPP- tai elinkaarihankkeita (uudella lapsella on monta nimeä ja taitaa määrittelykin olla vielä hakusessa) käynnistyy eri puolilla maata. Kokemusten vaihto olisi ehdotonta, jotta kuntien osaaminen näissä asioissa paranisi.
Espoohan on ollut Suomessa kuntapuolella edelläkävijä PPP-toiminnassa. Espoon keskukseen toteutettu Koulumestarin kiinteistö - missä on uimahalli, lukio ja liikuntahalli - on ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa. Muitakin eri tavoin toteutettuja hankkeita meillä on mm. Sellon ja Ison Omenan kirjastot, kohta myös Espoon keskuksen aluekirjasto sekä Kilon ja Tapiolan terveysasemat. Myös paineita jatkaa tällä tiellä on ja siksi olisi syytä analysoida kokemuksia ja oppia mahdollisista virheistä.
Toivonkin, että jatkokeskustelun yhteydessä saisimme yhteenvedon ja vertailun näistä jo teteutetuista hankkeista. Millaisiin sopimuksiin ne perustuvat, millaiset kunkin kohteen vuosikustannukset ovat ja mistä ne koostuvat? Millainen kunkin hankkeen toteuttamisprosessi oli ja olisiko siinä jonkin asian voinut tehdä toisin? Miten jatkossa ei ainakaan tule toimia? Ja entäs sitten hyödyt ja osaaminen, mitä näin saamme? Kysymyksiä on paljon, vastauksia odottelen.
Kaipaan myös pohdintaa siitä, kuinka tällainen sopimustoiminta sopii kunnalliseen päätöksentekoon, joka on pääasiassa avointa kun taas liiketoiminta ei ja toisaalta sitoumusten suhdetta demokraattiseen päätöksentekoon. Vuosikymmenten sopimukset sitovat myös tulevien päättäjien kädet, eikä äänestäjät voi niihin vaaleissa vaikuttaa.
Matkan ohjelman olivat suunnitelleet virkamiehet, emmekä me sitä kautta sitoutuneet mihinkään. Tällaiset matkat ovat hyödyllisiä, sillä samalla ne vahvistavat ryhmän yhteishenkeä ja luovat edellytyksiä paremmalle työskentelylle jatkossa. Jo siitäkin syystä matka oli paikallaan. Tarkempia raportteja voineen lukea lehdistä, sillä seurueessamme oli toimittajia kolmesta eri lehdestä.
Ja entäs sitten Frankfurt? Kaupunki on toisen maailman sodan aikana pommitettu maan tasalle ja sen jälkeen rakennettu uudelleen. Uusvanhan sekaan on myöhemmin rakennettu erinäinen määrä pilvenpiirtäjiä, joissa on pankkeja. Tornit olivat todella erilaisia, mikä oli miellyttävä huomio. Frankfurt on liikemaailman keskus, missä on suuri lentokenttä. Vaikka meillä ei ollutkaan matkan aikana vapaa-aikaa käytännössä lainkaan, ei mitään jäänyt näkemättä. Tuohon kaupunkiin en omalla ajalla suuntaa uudelleen.
Hallituksella oli myös kokous, missä päätimme tulevan vuoden veroprosenteista. Emme taaskaan saaneet kannatusta rakentamattomien tonttien korotetun kiinteistöveron nostamiselle, vaikka se olisi yksi keino viestiä siitä, kuinka tärkeää nämä tontit olisi saada rakentumaan, jotta asuntotilanteeseen saataisiin helpotusta. Edelleen asuntopolitiikasta keskustellaan, mutta tekoja ei haluta tehdä.
Matkatulijaisina jokaisella oli paljon ajatuksia PPP-hankkeista (Public - Private - Partnership) ja sopimustoimintaan liittyvästä osaamisesta. Myös Suomessa olisi tarpeen perustaa valtakunnallinen osaamiskeskus, kun kerran erilaisia PPP- tai elinkaarihankkeita (uudella lapsella on monta nimeä ja taitaa määrittelykin olla vielä hakusessa) käynnistyy eri puolilla maata. Kokemusten vaihto olisi ehdotonta, jotta kuntien osaaminen näissä asioissa paranisi.
Espoohan on ollut Suomessa kuntapuolella edelläkävijä PPP-toiminnassa. Espoon keskukseen toteutettu Koulumestarin kiinteistö - missä on uimahalli, lukio ja liikuntahalli - on ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa. Muitakin eri tavoin toteutettuja hankkeita meillä on mm. Sellon ja Ison Omenan kirjastot, kohta myös Espoon keskuksen aluekirjasto sekä Kilon ja Tapiolan terveysasemat. Myös paineita jatkaa tällä tiellä on ja siksi olisi syytä analysoida kokemuksia ja oppia mahdollisista virheistä.
Toivonkin, että jatkokeskustelun yhteydessä saisimme yhteenvedon ja vertailun näistä jo teteutetuista hankkeista. Millaisiin sopimuksiin ne perustuvat, millaiset kunkin kohteen vuosikustannukset ovat ja mistä ne koostuvat? Millainen kunkin hankkeen toteuttamisprosessi oli ja olisiko siinä jonkin asian voinut tehdä toisin? Miten jatkossa ei ainakaan tule toimia? Ja entäs sitten hyödyt ja osaaminen, mitä näin saamme? Kysymyksiä on paljon, vastauksia odottelen.
Kaipaan myös pohdintaa siitä, kuinka tällainen sopimustoiminta sopii kunnalliseen päätöksentekoon, joka on pääasiassa avointa kun taas liiketoiminta ei ja toisaalta sitoumusten suhdetta demokraattiseen päätöksentekoon. Vuosikymmenten sopimukset sitovat myös tulevien päättäjien kädet, eikä äänestäjät voi niihin vaaleissa vaikuttaa.
Matkan ohjelman olivat suunnitelleet virkamiehet, emmekä me sitä kautta sitoutuneet mihinkään. Tällaiset matkat ovat hyödyllisiä, sillä samalla ne vahvistavat ryhmän yhteishenkeä ja luovat edellytyksiä paremmalle työskentelylle jatkossa. Jo siitäkin syystä matka oli paikallaan. Tarkempia raportteja voineen lukea lehdistä, sillä seurueessamme oli toimittajia kolmesta eri lehdestä.
Ja entäs sitten Frankfurt? Kaupunki on toisen maailman sodan aikana pommitettu maan tasalle ja sen jälkeen rakennettu uudelleen. Uusvanhan sekaan on myöhemmin rakennettu erinäinen määrä pilvenpiirtäjiä, joissa on pankkeja. Tornit olivat todella erilaisia, mikä oli miellyttävä huomio. Frankfurt on liikemaailman keskus, missä on suuri lentokenttä. Vaikka meillä ei ollutkaan matkan aikana vapaa-aikaa käytännössä lainkaan, ei mitään jäänyt näkemättä. Tuohon kaupunkiin en omalla ajalla suuntaa uudelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti