keskiviikkona, kesäkuuta 28, 2006

Pää kesäterässä ja melkein vapaalla

Joka kesä yllätyn siitä, ettei tämä maa hiljene enää täysin, ei ainakaan vielä juhannukselta vaan kaikenlaista mielenkiintoista tapahtuu, jos vaan jaksaisi seurata. Tässä joitain huomioita:

  • Kaupunginhallituksen kehykset

Viime viikon tiistaina oli kaupunginhallituksen viimeinen kokous ennen kesää. Annoimme ohjeistuksia ensi vuoden talousarvion laadintaan ja kehyksiin. Itse yritin nostaa vahvemmin esiin paria asiaa: lastensuojelun kehittämistarpeet ja kaupungin oman omakotitalotonttitarjonnan tehostamisen. Saimme noille asioille myötämielistä hyrinää ja sopimuksen siitä, että palataan syksyllä... (pah) Ensi vuodeksi pitäisi myös saada sitovat tulostavoitteet siitä, että ennaltaehkäisevän työn sisältöä konkretisoidaan lähipalveluohjelman kautta ja maapolitiikkaa terävöitetään.

Jäi siis paljon muistettavaa ja muistutettavaa. Syksystä on muutoinkin tulossa raskas isojen asioiden äärellä. Se metropäätös ja sitten Puolarmetsä ja nuo muut.

  • Sipoo ja Helsinki - pärjääkö lilliputti jättiläiselle?

Helsinki sitten päätti käyttää isomman oikeutta ja hamuta omistamiaan maita Sipoosta oman kuntarajan sisäpuolelle. Erikoista, että sipoolaiset siitä ylättyivät, kun muita ratkaisu ei kai suuremmin järkyttänyt. Katselin itse toissa aamuna Jussi Pajusta ja Sipoon kunnanjohtajaa aamu-TV:ssä. Miehet istuivat niin kaukana toisistaan kuin mahdollista.

Ei ollut Pajusella paljon asiassa sanottavaa: rakentaa pitää, Helsingin seudun pitää laajeta joka suuntaan ja metroverkostoa rakentaa myös itään jopa samassa aikataulussa kuin länteen (???). Tässäkin tapauksessa olen sitä mieltä, että pääkaupunkiseudun asuntotilanne vaatii viimein kunnollisia toimenpiteitä. Jos sipoolaiset ovat vuosikausia kuvitelleet, että voivat olla välittämättä koko asiasta, oli siihen aikakin puuttua. On melkein hauskaa seurata, mikä vaikutus asiaan on sillä, että Sipoon pöytälaatikosta vedettiinkin aikaisemmin toteuttamiskelvottomana pidetty suunnitelma kaavoittaa asumista Helsingin rajalle.

Blogimaailmassa on se kiva piirre, että tässäkin asiassa voi seurata sisäpiirin keskustelua netissä. Toivottavasti Hanna jatkaa raportointiaan.

  • Miten aikalisään voidaan ottaa aikalisä ja kuinka sitten vielä voi neuvottelut mennä jumiin eli kuinka kunta- ja palvelurakennetta ponnekkaasti uudistetaan?

Politiikan ja kesän surullisiin kummallisuuksiin kuuluu vääntö Paras-hankkeesta, johon on otettu jo ties kuinka monta aikalisää ja neuvottelut ovat joka kerta kaatuneet siihen, ettei kepu taivu järjen ääneen äärellä omista tavoitteistaan. Uskoiko joku, että uudistus tulee? No, minä ainakin toivoin, että jotain todella saadaan aikaiseksi, mutta mustapekka tässä näyttää jäävän meidän kaikkien kuntalaisten käteen. Suomessa on tapana ollut padota rakennemuutoksia ja ratkaista ne kriisien kautta. Käykö niin nytkin?

  • Tulevaisuuden asumisen tarpeet tutkittavaksi

Eilen kerrottiin Hesarissa tulevaisuuden asumisen tutkimusohjelmasta, jota ohjaamaan on koottu laajasti erilaisia professoreita. Mukana oli ainakin Anneli Juntto ja Mari Vaattovaara (tutut nimet jää aina paremmin muistiin). Ajatus kuulosti hyvältä ja tarpeelliselta!

Asuminen ja siihen liittyvät toiveet muuttuvat nopeaan tahtiin. Omassakin asumishistoriassa sen huomaa selvästi. Väestön ikääntyminen aiheuttaa myös uusia muutoksia, joista olemme myös Espoossa puhuneet - olen yrittänyt muistutella, etteivät kaikki haaveile välttämättä omakotitalo-onnelasta. Etätyöstäkin on puhuttu ja puhuttu, mutta ei se vaan lisäänny ja miksi lisääntyisi, kun ihmiset tarvitsevat työkavereitaan ja sosiaalisia kontakteja saadakseen aikaiseksi asioita. Mutta onko tässä kuitenkin tulossa muutos?

Olisipa tutkimushankkeen tuloksia jo nyt! (Ja olisipa aikaa seurata ja lukea.)

  • Uusi koti ja sisustamisen paineet

Tavarat ovat edelleen niillä paikoilla, joihin ne muuton yhteydessä laitoimme. Olemme tyytyväisiä edelleen asuntoon ja sen sijaintiin. Työmatka ovelta olelle kestää 15 minuuttia ja se on ylellistä! Joitain olennaisia sisusturatkaisuja pitää vielä saada tehtyä ja sitten voimme jäädä odottamaan, että uusia ideoita syntyy. Yritän olla ottamatta liikoja paineita!

  • Loma tulee pätkittäin

Pidän siitä, että loma tulee tavallaan liukuen ja vie mukanaan. Viime viikolla loppuivat siis kokoukset, tämän viikon alusta Pete ja lapset jäivät kotiin ja ensi viikolla alkaa loma ihan oikeasti. Sitten ei tarvi enää pelätä, että jalkapallon iltaottelussa mentäisiin jatkoajalle.

Lupaan unohtaa murehtimiset siitä, kuinka selviän töistä ja luottamustehtävistä, kun loma loppuu ja kaikki kaatuu niskaan. Kaatu ne murehtimattakin. ;=/

Lomasuunnitelmia ei paljon ole, mutta jotain kuitenkin. Ja lisää kehitellään fiiliksen mukaan ja nautitaan uudesta kodista. Upeaa

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Here are some links that I believe will be interested

Anonyymi kirjoitti...

Here are some links that I believe will be interested

Anonyymi kirjoitti...

I really enjoyed looking at your site, I found it very helpful indeed, keep up the good work.
»