Viime aikoina on julkaistu tärkeää tietoa siitä, miten tiukoilla perusturvan varassa olevat ovat. Tänään Hesarissa kerrottiin, kuinka asumistuki ei ole seurannut asumiskustannusten nousua ja siksi tuen saajat ovat nyt pienituloisempia kuin 20 vuotta sitten. Nyt asumistuen saajilta kuluu asumiseen kolmannes vähistä varoista kun 90-luvulla meni 15 prosenttia.
Nykyään myös useampi on juuttunut köyhyyteen ilman, että heillä olisi sieltä tietä parempaan. Jäljet johtavat tässäkin 90-luvun lamaan, joka synnytti meille pitkäaikaistyöttömyyden. Sen jälkeen on toki syntynyt tuhansia ja tuhansia työpaikkoja, mutta ne ovat aivan uudenlaisia eivätkä tarjonneet työllistymismahdollisuuksia laman ja taantumien pois pyyhkimille. Työelämän vaatimukset ovat kasvaneet ja liian moni on sen kehän ulkopuolella.
Tietysti parasta työtä köyhyyden poistamiseksi olisi työelämän muuttaminen, sosiaalisten yritysten perustaminen, tuettu työllistäminen ja monet muut keinot, joilla mahdollisimman moni saataisiin mukaan yhteiskunnan rakentamiseen. Näitä ratkaisuja vain on liian moni saanut odottaa yhä kutistuvat perusturvan varassa.
THL:n tutkimuksen mukaan se ei riitä edes kohtuulliseen kulutukseen. Yksinasuva tarvitsisi noin 600 euroa kuussa asumismenojen lisäksi, jotta elämä olisi edes säällistä, mutta usemmilta tuosta uupuu kolmannes.
Näin vaalien alla elämme lupausten aikaa ja toivottavasti vaalien jälkeen tekojen aikaa. SDP on luvannut osallistua tämän isoimman epäkohdan korjaamiseen 100 euron korotuksella. Se ei ole riittävästi, mutta hyvä alku. Lisäksi SDP aikoo parantaa toimeentulotuella elävien lapsiperheiden tilannetta sillä, että lapsilisä jätettäisiin huomiotta tukea myönnettäessä. Tämä on tärkeä ele. Lapsiperheiden köyhyyden lieventämiseksi tulee tehdä kaikki mahdollinen.
Minusta olisi kuitenkin nyt viimein perusteltua nostaa perusturva (työmarkkinatuki ja minimisairauspäivärahat) asumistuen kanssa sellaiselle tasolle, ettei se synnyttäisi pysyvää toimeentulotukiasiakkuutta. Näin toimeentulotuesta tulisi jälleen sosiaalityön kuntoutuksen väline ja viimesijainen apu tilapäiseen hätään. Sen jälkeen ei tarvitsisi enää keskustella pitääkö se siirtää Kelaan eli ei.
SDP:n tavoite on suurista puolueista selkein ja konkreettisin. Keskusta on keskittynyt puolustamaan nykytasoa, persut vaativat tasokorostusta ja kokoomus taas haluaa auttaa eniten tarvitsevia, mitä se sitten tarkoittaakin.
Suomella on oltava varaa auttaa kaikkein köyhimpiä parantamalla tukia.
*
1 kommentti:
Olet Jaana oikealla asialla! Olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi. Suomalaisen perustuen varassa ollaan köyhyysloukussa, ja voisi sanoa, että leipäjonojen väki on valtion lainakorkojen panttivankina tällä hetkellä. Kuten Håkan Juholt sanoi vieraillessaan keskiviikkona Suomessa: "meidän täytyy ojentaa kaatosateessa seisovalle siskollemme tai veljellemme sateenvarjo vaikka olisimme itse auringossa juuri nyt"
Lähetä kommentti