perjantaina, maaliskuuta 18, 2011

Persujen kannatus kylmää sydäntä

Lähes jokainen on seurannut galluppeja viime kuukausina ja pohtinut poliittista huumaa, joka kantaa perussuomalaisia kohti vaalivoittoa ja sitä kautta hallitukseen. Jos niin käy vaalipäivänä, se on demokratiaa ja sitä kunnioitan. Silti sydäntä kylmää aika, jota elämme ja arvot, jotka saavat tukea.

Mikä on tämä aika, joka kyseenalaistaa niin vahvasti ihmisten tasa-arvoiset oikeudet olla, elää ja toteuttaa itseään? Onko kielellisesti lahjakkaat ilmaukset politiikassa nyt tärkeämpiä kuin sisältö vai onko iso suomalaisista tosiaan niin kylmiä kanssaihmisiään kohtaan?

Puolittain hämmästyneenä tai huvittuneena on keskusteltu persujen kulttuuripoliittisista linjauksista, missä he nostavat hattua menneille suurmiehille ja pyyhkivät pöytää "tekotaiteellisilla postmoderneilla kokeiluilla". Minua ei naurata. Kyse on ihmisten luovuudesta ja taiteellisesta ilmaisunvapaudesta, jota pitää tukea - ei rajoittaa poliittisilla päätöksillä. Neuvostoliitossahan aikanaan taidettakin ohjattiin vahvasti, mutta demokratiaan sellainen ei kuulu.

Puheenjohtaja Soini on kertonut suhtautuvansa kielteisesti aborttiin, mikä on konkretisoitunut myös teoiksi Euroopan parlamentissa. Puolueen ohjelmassa aborttiin ei oteta kantaa, mutta puhutaan sikiöseulonnoista valmistautumisena tulevaan - se mitä ei sanota on tuomio niille naisille ja perheille, jotka päätyvät aborttiin. Tästä ei siis ole pitkä matka aborttia vastustavaksi liikkeeksi, joille ei Suomessa aiemmin ole ollut tilaa.

En usko, että sattumalta entinen ministeri Mönkäre eilisessä iltapäivälehdessä muistutti omakohtaisilla kokemuksillaan siitä, millaista murhetta aborttilainsäädännön kiristäminen tuo mukanaan.
- Onko naisilla jatkossa oikeus päättää omasta kehostaan ja huolehtia terveydestään?

Persujen puheenjohtaja kulkee sujuvasti kansainvälisissä ympyröissä, eikä häneen kai istu rasistin leima, mutta entä hänen ohjelmansa? Sen mukaan perussuomalaiset ovat valmiita vastaanottamaan humanitaarisen avun tarpeessa olevia Suomeen, mutta ruuhka-Suomeen heillä olisi asiaa vasta kun pystyvät elättämään itse itsensä. Suomalaiset kyllä saisivat muuttaa paremman elämän ja elannon toivossa sinne, missä on työtä, mutta maahanmuuttajille he eivät ole valmiita antamaan oikeutta valita asuinpaikkaansa.

Sanomattakin on selvää, että homoseksuaaleille persuilta ei tasa-arvoisia oikeuksia tipu. He toki saavat olla sellaisia kuin ovat, mutta oikeutta sitoutua avioliitton kautta rakastamaansa ihmiseen tai lapsiin heille ei suotaisi.

Näissä vaaleissa ei siis ole vain kyse EU:sta ja siitä pitäiskö eurosta luopua, ilmastopolitiikan suunnasta tai luonnonsuojelusta. Kyse on myös siitä kunnioitetaanko tässä maassa kanssaihmisiä ja onko meillä kaikilla tasa-arvoiset oikeudet toteuttaa itseämme.

Olen itse maalta kotoisin ja työläisperheen kasvatti. Olen nähnyt ison muutoksen, joka tässä maassa on tapahtunut. Työpaikkoja on mennyt ja moni on juuttunut työttömyyteen. Monikulttuurisuudesta on itsellenikin tullut arkipäivää, kun se aikanaan oli pakolaiskuvauksia iltauutisissa. Ymmärrän, että tämä kaikki aiheuttaa epävarmuutta ja pelkoakin, mutta oikeuttaako se heittämään romukoppaan sen, mitä tässä maassa on arvokkainta?

Minä olen kasvanut tässä maassa suvaitsevaitsevaisuuteen ja vieraiden kunnioitukseen. Naisten aseman eteen olemme tehneet ison työn ja olleet edistyksellisiä. Seksuaaliset vapaudet eivät loukkaa ketään, mutta antavat arvon jokaiselle.
- Näitä asioita en lapsuudessa ja nuoruudessani kuullut kenenkään kyseenlaistavan. Siellä, mistä minä tulen ei ollut akateemista sivistystä, eikä juuri muutakaan koulutusta, mutta sydämen sivistystä oli sitäkin enemmän. Ihmisarvoa kunnioitettiin. En saata uskoa, että se olisi maailman muutoksessa kadonnut.

Sydämestäni toivon, että sittenkin mahdollisimman monen äänestäjän sydän sykkii lämpimänä ja välittävänä vaalipäivänä 17.4.2011. Vain äänestämällä voimme estää Suomea muuttumasta taantumukselliseksi.



*

3 kommenttia:

Martti kirjoitti...

Elämme jonkinlaista anomaliaa, sumua. Ns. vanhat puolueet eivät näytä löytävän uutta innostavaa vaihtoehtoa, tulevaisuuden näkyä. Aloite näyttää valuvan persuille.

Onko se persujen syy?

Ikiköyhä kirjoitti...

KOK, SDP, KEPU, VIHREET ja RKP ovat kaikki potkineet meitä köyhiä päähän viimeisn 20 vuoden aikana, joten viimeinen oljenkortemme ja protestimme kanava on persut.

Jaana Leppäkorpi kirjoitti...

Ymmärrän hyvin köyhien pettymyksen. Myönnän, että demaritkin ovat uskoneet liiaksi siihen, että työpaikkoja luomalla ihmiset nostetaan köyhyydestä. Niin ei ole käynyt, sillä työpaikat ovat olleet toisenlaisia ja osa on jäänyt pysyvästi työelämän ulkopuolelle ja perusturvan varaan. Se taas ei elätä ja pakottaa pysyvään toimeentulotukiasiakkuuteen.

Itse olen SDP:ssä näistä asioista puhunut ja tehnyt aloitteita. Ensiksi piti poistaa asumisen omavastuuosuus toimeentulotuesta, nyt nostaa perusturvan varassa olevat pois toimeentulotuelta. Ja samalla palauttaa toimeentulotuki väliaikaiseksi avuksi ja sosiaalityön välineeksi. Lisäksi asumisen tukeminen kaipaa uudistuksia.

Näiden tekojen puolesta minä teen työtä ja teen sen yhä SDP:n riveissä. Köyhien ihmisarvoinen elämä ei edellytä toisten sortamista.