Pidin lomaa heinäkuun ja olin neljä kokonaista viikkoa poissa Espoosta, mutta maallekin asti kantautui ikävät uutiset Espoosta. Kaksi keskeisintä johtajaamme sai syytteet meneillään olevassa tutkinnassa ja hyvä niin. Näin asia tutkintaan perinpohjin ja heidän syyllisyytensä arvioidaan oikeudessa. Minulla on aikaa malttaa odottaa siihen asti, sillä niin mielestäni asiat hoidetaan. Minulla ei ole valtaa eikä oikeutta tuomita.
Jouduin laittamaan muiden luottamustehtävien vuoksi varanaiseni siihen kaupunginhallituksen kokoukseen, missä päädyttiin siihen, että nämä johtajat voivat jatkaa tehtävissään. Niillä tiedoilla, joita minulla on, ymmärrän ratkaisun. Kannatan myös Espoon virkamiesten toimintatapojen tarkistamista ja uutta ohjeistamista, jos sellaiselle yhä tarvetta on.
Joka tapauksessa huonommin ei olisi voinut syksy alkaa. Varsinkin kun tänäkin syksynä olisi todella tärkeitä asioita pohdittavana ja ratkaistavana.
Tässä mielessä harmillinen on myös Tapiolan jalkapallostadionista syntynyt soppa. Asia on nyt pariin otteeseen ollut kaupunginhallituksessa ja kummallakin kerralla palautettu uudelleen valmisteltavaksi. Päätösesitys on toki tässä välissä kehittynyt hyvään suuntaan, mutta nyt toisella kerralla olisin vienyt asian muutettuna kaupunginvaltuuston ratkaistavaksi. Jos kaupunki haluaa kiristää ehtoja, joita omalle rahoitukselle hankkeen osalta asetetaan, se voidaan tehdä palauttamattakin. Ja olisi voitu tehdä.
- En todellakaan ymmärrä miksi enemmistön mielestä oli järkevämpää palauttaa asia kuin muuttaa päätösehdotusta! Itse asiassa palauttaminen on enemmän kiusaamista kuin järkevää päätöksentekoa. Miksi hankkeen vastustajat eivät esitä yksinkertaisesti esityksen hylkäämistä, kun sitä kuitenkin haluavat? Miksi he sen sijaan haluavat työllistää virkamiehiä aivan kuin näillä ei olisi tähdellisempääkin tekemistä?
Tuon yhden ehdon ohella päätösesityksessä oli kymmenen muuta ehtoa, jotka hankkeen tulee täyttää, jotta kaupunginhallitus myöhemmin voisi päättää yksityiskohtaisesta lainoituksesta. Käytännössä asiasta ei siis ole ollutkaan tarkoitus päättää lopullisesti nyt, vaan asettaa hankkeen toimijoille reunaehdot, joiden puitteessa he voivat tukeutua kaupungin apuun. Ja se tuki olisi siis pitkäaikainen laina, josta stadionyhtiö maksaisi korkoa. Ja jos he pääsisivät suunnittelemaan hanketta niin tietysti myös sen kustannukset tarkentuisivat. Myöhemmin myös asiantuntijan arvio olisi luotettavampi kuin yhdenkään nyt!
Minusta me olemme nyt tahkonneet hankkeen kanssa ihan riittävästi ja jatkuva näennäinen palauttaminen pitää asian vain turhaan otsikoissa, kun tärkeämpiäkin asioita olisi.
- Valitettavasti olen tämän näkemyksen kanssa vähemmistössä.
Näiden kohujen varjossa etenee palveluverkon uudistaminen kuin varkain ja tulee yllättämään vielä monet. Vaadin kaupunginhallituksessa kartalle piirrettyä visiokuvaa vuoden 2020 palveluista ja kuvausta siitä kuinka tulevaisuudessa palvelut tukeutuvat joukkoliikenteeseen ja kehittyvätkö kaupunkikeskukset tasapuolisesti. Valitettavasti meille tehty kuva on juuri niin sumea kuin pelkäsin. Meidän päättäjien toivotaan kulkevan enemmän sumeassa uskossa ja luottamuksessa kuin näkevän kokonaismuutoksen, mihin nyt tehtävät yksittäiset päätökset johtavat.
Asiaa on vaikea hahmottaa, mutta kokonaisnäkemystä pitäisi olla nyt, kun yksittäistä karsintaa tehdään koko ajan. Miltä kaupunkikeskusten palvelut näyttävät, jos meillä on jatkossa kaksi perheiden taloa, kaksi aikuissosiaalityön keskusta, kaksi perheneuvolaa, kaksi tai kolme täyden palvelun terveysasemaa, viisi laboratoriota jne.. Ja miten asukkaiden ja perheiden arki sujuu, jos useinkin tarvittavia palveluita täytyy hakea toisesta keskuksesta?
Muutokset tulevat tapahtumaan hitaasti ja suuntaa voi reivata vielä useampaan kertaan järjevämpään suuntaan, mutta kohtalokkaitakin virheitä voidaan tehdä. Nyt kun haluataan rajusti keskittää ja karsia voidaan myydä ja muuttaa aivan keskeisiä palveluille varattuja tontteja muuhun toimintaan. Niitä ei myöhemmin voi palauttaa. Siksi niukkuudenkin aikana pitäisi jättää mahdollisuuksia tuleville päättäjille tehdä viisaammin. Ehkä se olisi vähintä, mitä voisimme nyt tehdä.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti