Ratkaisu jätevedenpuhdistamosta näyttää kypsyvän. Asia on minulle ollut hankala kahdesta syystä: kaikkien selvitysten perusteella järkevin ratkaisu suljettiin pois jo ennen kuin selvitykset olivat kunnolla tehty. Itse halusin niitä odottaa, mutta huomasinkin, ettei faktoilla ollutkaan merkitystä. Ja toisekseen nyt esillä ollevan vaihtoehdon ympäristölautakunta tyrmäsi aikanaan täysin.
Valmistelun aikana olen käynyt tutustumassa parissakin kalliojätevedenpuhdistamossa. Turussa sellainen rakennettiin aivan keskeiselle paikalle ja lapsuuteni kotikaupungissa Lahdessakin sellainen on ollut vuosia kuntalaisten olohuoneen (nykyisen Sibeliustalon seutu) vieressä, eikä se ole häirinnyt ketään.
Kannatan jätevedenpuhdistamon siirtämistä kallion sisään, koska niin saamme paremman puhdistustuloksen. Se on siis ympäristöteko ja osa Itämeren suojelua. Ja koska Suomenojan laajentaminen tulisi käyttökustannuksiltaan kallioratkaisua kalliimmaksi.
En myöskään näe kaupunkirakenteen ja kaupunkikuvan kannalta järkeväksi rakentaa Suomenojalle meren rantaan ja toivottavan metroaseman viereen huiman suurta teollisuushallia. Sellainenhan katettu ja uusittu puhdistamo aikanaan olisi. Sen sijaan näen perusteltuna alueen kehittämisen ja kaavoittamisen asunto- ja työpaikka-alueeksi siten, että yhteiselo lintujen kanssa on mahdollinen.
On aivan poikkeuksellista, että tuolla alueella maanomistaja on nimenomaan kaupunki. Se antaa meille erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa alueen asuntotuotantoon siten, että alueelle tulee monipuolista ja myös kohtuuhintaista asuntorakentamista. Se avaa mahdollisuuden myös haastaa asuntorakentajia laadulla ja kehittää kaupunkiasumista. Tuon alueen rakentaminen on järkevää myös siksi, että siellä on jo palveluita, kunnallistekniikka ja kehittyvä joukkoliikenne ainakin osin myös tulevienkin asukkaiden tarpeisiin.
Näillä perustein olen päätynyt siis kannattamaan kalliojätevedenpuhdistamon rakentamista Blominmäkeen, koska se on tehdyin muutoksin (maanpäälliset osat on siirretty täyttömäen päälle) toiseksi paras vaihtoehto ja poliittisisin perustein paras mahdollinen. Tarkennusten jälkeen hanke ei uhkaa luonnonsuojelullisesti arvokasta viheryhteyttä ja suoaluetta, eikä vaaranna Espoonjoen ja Espoonlahden luontoarvoja.
***
Toinen alkusyksyn kimurantti kysymys on ollut jälleen kerran Histan osayleiskaava. Sen suhteen olen erinomaisen tyytyväinen tämän illan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen, joka yksimielisesti linjasi Histan suunnittelun periaatteet:
- Histaan on saatava rata. Länsiradan on mahduttava tulevan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, sillä se palvelee myös Kirkkonummen, Vihdin ja Lohjan tulevia ja nykyisiä asukkaita.
- Histan asemakaavoitus käynnistyy vasta myöhemmin. Nyt viimein näyttää syntyvän yhteinen ymmärrys siitä, että suunnittelemme tuota aluetta tulevaisuuden tarpeisiin (2020 ja eteenpäin) ja tämän hetken asuntorakentamisen tarpeita varten tiivistämme Eteläistä Espoota.
- Pelkkä yleiskaava ei riitä Histan asemakaavoituksen ohjeistukseksi, jos haluamme sille oman luonteen ja imagon siten että se on kestävän kehityksen edelläkävijä. Histan suunnitteluun pitää saada mukaan erilaisia yhteisöjä ja tiukat tavoitteet energiapihiydestä.
***
Joidenkin mielestä näiden asioiden valmistelu on vienyt tuskastuttavan kauan, eivätkä ne nytkään valmiita ole, vaikka olenkin oman näkemykseni kertonut. Ratkaisut, jotka nyt näyttävät syntyvän osoittavat kuitenkin sen, että politiikassa on viisasta tehdä huolella isoja ratkaisuja, ottaa aikaa keskustelulle ja pyrkiä yhteisymmärrykseen. Niin syntyy parempia ratkaisuja, mikä on kaikkien meidän kuntalaisten etu.
*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti