Maanantaina on nykyisen valtuuston viimeinen kokous. Neljän vuoden työ on ohi ja mieleen nousee kysymys, mitä saimme aikaiseksi. Ja hyvin nopeasti nousee vastauksia, joiden perusteella itse pidän tätä kautta merkittävänä. Teimme isoja päätöksiä - viimeinkin.
Pääkaupunkiseudun kuntien välinen yhteistyö sai aivan uuden muodon ja yhteistyö on syventynyt aivan konkreettisella tasolla. Tästä on osoituksena nyt käsiteltävä vesilaitosten yhdistäminen ja uuden joukkoliikenne-YTV:n syntyminen. Jälkimmäiseen ovat tervetulleita muutkin Helsingin seudun kunnat, jotta saisimme yhä laajemmalle alueelle toimivan ja kilpailukykyisen joukkoliikennejärjestelmän.
30 vuoden valmistelun jälkeen valtuusto hyväksyi Etelä-Espoon yleiskaavan. Se antaa hyvän perustan tiivistää ja kehittää eteläistä Espoota ja antaa lupauksen asukkaille alueista, jotka säilytämme viher- ja virkistysalueina tulevienkin espoolaisten iloksi. Yleiskaava myös nopeuttaa asunto- ja työpaikkakaavoitusta.
Vuosikymmenten vääntö metrostakin sai hyvän päätöksen tällä kaudella. Päätös rakentaa metro Espooseen osoitti, että valtuuston enemmistöllä oli kykyä tarkastella seudun joukkoliikennejärjestelmää kokonaisuutena, eikä tuijotettu ahtaasti vain omia nurkkia.
Espoo on kasvanut huimasti näidenkin vuosien aikana ja palvelujärjestelmä on ollut koetuksella. Päiväkoteja ja kouluja on rakennettu urakalla, eikä kuitenkaan riittävästi. Palveluiden kehittämisessä on otettu myös pieniä, mutta samalla merkittäviä askeleita: lapsiperheiden kotipalvelu aloitettiin uudelleen ja sosiaalinen luototus käynnistyi. Jälkimmäinen tukee erinomaisella tavalla taloudellisessa niukkuudessa elävien mahdollisuuksia omatoimisuuteen ja ehkäisee pitkäaikaista toimeentuloasiakkuutta.
Kun olen uudenkin valtuuston jäsen tekee mieli kurkkia myös tulevaan: mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Varmaa on se, että tuleva kausi ei ole ennakoitavissa ja yllätyksiä tulee. Taloudellinen tilanne luo omat varjonsa ja huolen siitä, kuinka selviämme. Vastuullisuutta ja harkintaa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.
Huomenna kaupunginhallituksessa on tulevaisuuden kannalta kaksi merkittävää asiakirjaa: Espoon ympäristöpolitiikka ja ilmastostrategia. Ilmastonmuutoksen haaste on uusien valtuutettujen otettava aikaisempaa vakavammin. Se pitää muuttaa käytännön teoiksi kaavoituksessa, rakentamisessa, hankinnoissa ja kasvatuksessa.
Espoon keskuksen kannalta keskeistä ratkaista kaupungintalon tulevaisuus, jotta alueen uudistaminen voisi jatkua. Valitettavasti Lommilan jättimarkethanke ei paranna kehittämismahdollisuuksia, vaan uhkaa keskuksen elävyyttä. Lommilasta voisi kehittyä keskuksen palveluita tukeva kaupan alue, jos sinne ei sallittaisi vähittäiskaupan suuryksiköitä. Molemmilla pitäisi olla oma roolinsa ja päivittäistavarakauppa tulisi keskittää liikenteellisesti toimivammalle alueelle eli Espoon keskukseen.
Myös Puolarmetsän sairaalasta pääsemme tekemään viimein päätöksiä. Sairaaloita rakennetaan niin vähän ja harvoin Suomeen, joten on todella mielenkiintoista päästä päättämään hankkeesta, jonka arkkitehtikilpailun tulokset julkistettiin juuri.
Onko Espoo olemassa neljän vuoden päästä? Ja mitä yllättävää nämä vuodet tuovat tullessaan, selviää aikanaan. Asioista ja isoista haasteista ei tule olemaan puutetta tulevallakaan kaudella.
4 kommenttia:
Mistä johtui tämä vesilaitos-sekoilu? Miksi se jäi pöydälle? Sähköyhtiömörkö tuli taas esiin piilostaan?
Ei ymmärrä, ei
Kyse oli aikalisän ottamisesta, jotta valtuutetut voivat perehtyä asiaan tarkemmin. Erikoista on kieltämättä se, että seuraavalla kerralla asiaa käsittelevät osaksi täysin uudet päättäjät. Sellaista tämä kuitenkin on, kun asiat jäävät viime tinkaan. Ehkä tästä opitaan jotain nyt, kun uusi valtuustokausi alkaa. Syytä olisi saada valtuuutetut paremmin mukaan valmisteluun.
Illan aikana kävi selväksi, että monessa ryhmässä asiasta ei oltu keskusteltu riittävästi. Puheenvuoroissa vilisi väärinymmärryksiä ja kysymyksiä, ihmettelyä. Ja myös kaikki mahdolliset möröt, jotka aiheuttivat rauhattomuutta monissa. Valtuusto ei kertakaikkiaan ollut valmis vielä päättämään asiaa.
Asiaan palataan siis uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa ja sitä ennen on kunnon info. Olisi tärkeää, että valtuutetut ymmärtäisivät katsoa myös kokonaisuutta: joko verkostomaisessa yhteistyössä ollaan mukana tai sitten voi edessämme olla ihan jotain muuta.
Valtuustohan hyväksyi lyhyen keskustelun jälkeen joukkoliikenne-YTV:n (jossakin siis halutaan olla mukana), vaikka se taatusti aiheuttaa lisäkustannuksia. Mutta ei tuota vesilaitosta, vaikka se saattaa tuoda helpotusta vesilaskuihin ainakin alussa. Kyse ei siis ollut rahasta, vaan jostakin muusta ja osaksi epäluottamuksesta Helsinkiä kohtaan.
Tervetuloa vaan mukaan tähän touhuun!
"Ehkä tästä opitaan jotain nyt, kun uusi valtuustokausi alkaa"
Tuohon et kyllä itsekään usko ;)
No, ainakin me johtosäännöissä määriteltiin KH:n konsernijaoston tehtäväksi näiden pks-asioiden valmistelu. Tiedä sitten auttaako se mitään, kun onhan niistä nytkin käyty epävirallista keskustelua KH:ssa, mutta ei sen laajemmin. Valtuutetut kokevat olevansa ulkona kuin lumiukot.
Tuo pöydällepano toisaalta kyllä pysäytti porukan, enkä usko, että sellaisia tilanteita halutaan uudelleen. Jo tällä voi olla seurauksia, jotka vaikeuttavat espoolaisten elämää ja asemaa (esim. PLJ-neuvotteluista voi tulla hankalampia). Siksi valtuuston pitää olla jatkossa paremmin selvillä valmistelusta.
Lähetä kommentti