perjantaina, lokakuuta 26, 2007

Helsingin seutu vuonna 2050?

Viikolla kuuden suurimman kaupungin päättäjät kokoontuivat yhteen keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Osallistuin tapaamisen ensimmäiseen päivään, jolloin muut saivat kuulla mm. pääkaupunkiseudun yhteistyöstä. Saimme tilannekatsauksen siitä, missä Hensingin seudun visio 2050 -ideakilpailussa mennään. Kyse on siis 14 kunnan alueen suunnittelun pohjaksi haettavista ideoista. Kilpailu (Greater Helsinki Vision 2050) on kansainvälinen eli olemme kysyneet koko maailmalta, mitä seudulle pitäisi tehdä.

Tulokset julkistetaan joulukuussa. Valmistelua on johtanut Helsinki, joten työtä on myös tehty Helsingin malliin eli virkamiehet hoitavat koko kilpailun (toki Safa on mukana) ja me päättäjä saamme sitten aikanaan kuulla lopputuloksen. Meillä Espoossa aika usein kilpailuiden palkintolautakunnissa ollut edustettuna myös luottamusmiehet. Näin tulee olemaan esim. Espoon keskuksen ideakilpailussa.

Oli ilo kuitenkin kuulla, että kilpailu on avannut silmiä ja muuttanut ajattelua jo nyt. Kilpailun valmistelu edellytti tilanteen analysointia, jolloin kävi yhä selvemmäksi kuinka erilaisia seudun kunnat ovat. Myös maankäytössä on suuria eroja: pääkaupunkiseudun kaikki kunnat kasvavat sisäänpäin eli niissä maankäyttö tehostuu ja tiivistyy, kuten pitääkin - sen sijaan muu seutu hajaantuu.

Tästä johtuu se, että pendelöinti eli kulkeminen paikasta toiseen vie yhä enemmän ihmisten aikaa. Moni ihminen unelmoi omakotitalosta tai omasta pihasta, muttei arkipäivien vietosta auton penkillä.

Tavoitteena on löytää vastauksia haasteisiin, joita meillä on. Seutu kasvaa ja asuntoja tarvitaan lisää. Samalla tulee hillitä liikenteen kasvua ja edistää joukkoliikennettä. Pääkaupunkiseudulla asutaan ahtaasti, joten myös asumisväljyyden kasvu (tavoite 40-50 k-m2/hlö) edellyttää lisärakentamista. Tarvitsemme 70 miljoonaa asuntokerrosneliömetriä lisää vuoteen 2050.

Suunnittelijoilta on kysytty myös mielenkiintoisia kysymyksiä: millä ihmiset silloin elävät? Millaisia unelmia ihmisillä on? Ja mitä he toivovat hallinnolta?

Kilpailuun tuli yli sata työtä ja arvaus on, että osa on ulkomailta. Tekijäthän noissa kilpailuissa selvitetään vasta, kun arvostelu on tehty. Voittajien työt tulevat olemaan pohja Helsingin seudun MAL-vision tekemiselle. Nyt kilpailuohjelmaan on tehty kuva, missä näiden 14 kunnan yleiskaavat on liimattu yhteen.

Ei meidän katse ole vain vuodessa 2050, vaikka sitäkin on hyvä pohtia. Tämän rinnalla on toiminut asuntotyöryhmä, jonka tehtävänä on jyvittää kunnille vastuuta mm. sosiaalisesta asuntotuotannosta. Espoon osa on noin 500 vuokra-asuntoa vuodesta, josta kaupunki itse (tai siis Espoonkruunu) rakentaa noin 200 asuntoa vuodessa. Kun tältä osin konsernijaostossa kävimme keskustelua oli ilo huomata asennemuutos. Kruunulle asetetun tavoitteen puolesta ei tarvittu palopuheita, eikä sitä kyseenalaistettu.

Moni on ollut epäuskoinen tämän vapaaehtoisen yhteistyön mielekkyyden suhteen, mutta minusta nämäkin muutokset osoittavat että olemme oikealla tiellä. Kunnissa on eroja, eikä niitä ole syytä yhdistää, mutta vain yhdessä me selviämme.

Ei kommentteja: