keskiviikkona, joulukuuta 31, 2008

Näin on hyvä jatkaa

Vuosi sitten tein lupauksen, jota olen koko vuoden yrittänyt toteuttaa. Lupasin harrastaa enemmän urheilua ja enemmän kulttuuria saadakseni enemmän hyvää mieltä elämääni.

Lokakuuhun asti jaksoin myös raportoida kuukausittain miten olen päätöksissäni pysynyt. Sitten iski huima vaaliväsymys, flunssa ja syksyn kamala pimeys. Se ei toki merkitse ettenkö olisi mitään tehnyt, mutta vähemmän ja laimeammalla innolla.

Loppusyksystä tutustuin espoolaisen kulttuurin pilkahduksiin, jotka sijaitsevat paikoissa mistä ei teatteria uskoisi löytävänsä. Leppävaaran raitilta löytyy ravintola Alberga, missä kävin nauttimassa hyvää ruokaa ja hauskan kuvauksen naapurielämästä. Kilon poliisin takaa taas löytyy Unga Teatern, jonka ohjelmistoon on tänä syksynyt kuulunut Joulupukki ja noitarumpu. Tuttu tarina, mutta silti mukavaa katsottavaa lasten kanssa.

Lisäksi kävin Elsan kanssa ihailemassa Olarin pienten voimistelijoiden satunäytelmää ja vietin hauskan iltapäivä Madagascar 2:n eläinten parissa elokuvateatterissa. Jouluna tuli noista eläimistä kertova ykkösosa ja se oli tuntui kyllä hauskemmalta.

Kuntosalilla olen siis käynyt harvemmin kuten myös lenkillä. Luistimet olen laittanut kerran jalkaani. Nyt jouluna saimme Wiin ja tasapainolaudan. Viime päivinä olen siis keilannut ja pelannut golfia ja tennistä; heiluttanut hulahulavannetta, hypännyt mäkeä ja lasketellut. Joogaakin olen kokeillut. Hauskaa on ollut ja paikat on olleet kipeinä siitäkin.

Tänä iltana lupaan itselleni pyrkiväni edelleen parantamaan omaa olotilaani ja mieltäni harrastamalla liikuntaa ja kulttuuria. Suurimman osan vuodesta määrä on nyt ollut kohdallaan, joten lisätä sitä ei tarvi, mutta jotain uuttakin pitää olla. Aloitankin vuoden hankkimalla uuden saliohjelman, jotta saan puhtia harjoitteluun.

Onneksi myös päivät vaalenevat jo ja tukevat päätöstäni. Jos tulisi lunta, olisi ulkoilu mukavampaa, mutta siihenhän me emme voi vaikuttaa. Kannattaa siis keskittyä asioihin, joita voi omilla toimillaan toteuttaa.

Oiken hyvää Uutta Vuotta!

maanantaina, joulukuuta 29, 2008

Paperipinot järjestyksessä uudelle valtuustokaudelle

Tänään on viimeinen hetki jättää ilmoitus kuntavaalien rahoituksesta. Sen jälkeen saamme toivottavasti lukea lehdistä mitä valtuustopaikka maksoi ja ennen kaikkea kuka niihin tarvittavan mainonnan maksoi. Vaalirahakohu ja kallistuneet hinnat taisivat hillitä mainontaa. Ainakin vaalit näkyivät varsin myöhään lehtien sivuilla.

Omaan kampanjaani kului oletettua vähemmän rahaa. Kaikkiaan kuluja kertyi n. 2500 euroa. Lehtimainoksiin meni 1800 euroa, lennäkkiin 650 euroa ja ehdokasmaksuun 30 euroa. Aikaa sitä vastoin meni enemmän kuin koskaan. Ja sponsorinani toimivat ainostaan oma kukkaro ja perhe sekä innostus maailman parantamiseen, halu vaikuttaa oman kunnan asioihin.

Olen tämän päivän siivonnut pois hyllyihin ja nurkkiin kertyneitä papereita. Vaikka vaali-ilmoituksen jätinkin jo viime viikolla, olen myös katsellut kampanja-aineistoakin. Enemmän kuitenkin sitä kaikkea, mitä viime vuosina on pinoihin kertynyt.

Niistä pinoista näkyy omat kiinnostuksen aiheet, jotka eivät juuri ole vuosien aikana muuttuneet.

Lapset ja perheiden hyvinvointi sekä opetus ovat kiinnostaneet minua pitkään. Joukkoliikennettä, metroa ja maankäyttöä koskevia raportteja löytyi iso kasa, kuten asumiseen liittyviä selvityksiä. Hyllyiltä löytyi hyvää aineistoa myös osallisuuden ja alueneuvottelutoimikuntien kehittämiseen.

Oman asuinalueen kehityksen seuraaminen on olennainen osa valtuutetun työtä. Vaikka tänään heitinkin aikalailla pois Espoon keskusta koskevia papereita niin kyllä niitä jäikin mm. kaupungintaloa, Lommilaa ja Sunankaarta koskevaa aineistoa.

Yksi aihe on muita uudempi: konserniohjausta, hyvää hallintoa ja omistaohjausta koskevaa aineistoa olen keräillyt vasta viime vuosina. Ne ovat tulleet kaupunginhallituksen konsernijaoston myötä ajankohtaiseksi.

Luontoasioille on ollut aiempaa vähemmän aikaa. Olin aikoinaan luonnonvarainneuvostossa ja siinä tehtävässä piti perehtyä niin metsien suojeluun kuin suurpetoasioihinkin. Viime aikoina asialistalla ovat olleet enemmänkin ilmastonmuutos ja sen hillintää edellyttävät toimet kuntatasolla. Niillä teemoilla alkaa myös uuden valtuuston kausi.

Iso osa vanhoista papereista meni roskiin, mutta paljon jäi myös uuden valtuustokauden tueksi. Alan olla valmis uuden valtuustokauden alkuun levänneenä ja järjestyksessä.

keskiviikkona, joulukuuta 24, 2008

Rauhallista Joulua

Näinhän sen pitäisi mennä, jotta ensi vuonna jaksaisimme yhdessä taas ..

Joulupatja

Joulupatja o mu omakeksimä perinne,
mink mää tahtoissin lanseerat niil ihmisil,ketkä tahto viättä lepojoulu.
Joulupatja tehrä nii,
et jouluaattoaamun sänkyst raahata patja
keskel olohuane lattia peittoines tyynyines päivines.
Ympärs asetella ruakka
(mitä ei ol itte tehty vaa myyjäisist ostettu
taik jonku ahkeran jouluihmisen laittama),
namei ja uussi kirjoi ja mitä muit paketei onka sattunu saama.
Siäl peito al sit maatta uuttevuotte saak,
käännetä välil kirja sivui taik kylkke ja
ojenella kätt kohren konvehtei.
Viarai ei saa tul käymä,
eikä itte kuulu käyrä missä.
Ei ol väli onk yksinäine,
pariline taik perheline,
joulupatja on loistava ratkaisu.
Ko siit nousse,
on niin kyllästyny makkamisse ja
niin täys tyäntouhu ja toiminna ilo, et sitä riittä pitkäl kevässe.


- Heli Laaksonen -


Oikein hyvää ja hauskaa Joulua!


Toivoo,

Jaana L.

maanantaina, joulukuuta 22, 2008

Oikea ihminen oikeaan paikkaan?

Vaalien jälkeen on puolueiden välillä käyty pitkään neuvotteluja siitä, miten erilaiset luottamuspaikat jaetaan eli millaisia paikkoja kukin ryhmä täytettäväkseen saa. Lukuisten kokousten jälkeen paikkajakotoimikunta pääsi viime viikolla ensiksi sopimukseen näistä paikoista ja sen jälkeen vielä sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisesta kussakin elimessä.

Meille demareille nämä neuvottelut olivat tietysti vaikea paikka, sillä vaalitappio merkitsi tehtävien ja paikkojen vähenemistä. Silti saamme vastuullisia paikkoja tulevallakin nelivuotiskaudella hoidettavaksemme. Ryhmästämme valitaan sekä valtuuston että kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja. Tosin perussuomalaiset ottavat valtuuston pestin hoidettavakseen kahden vuoden jälkeen. Vaalin tulos näkyy siis paikkajaossa.

Demarien vastuulle tulee sosiaali- ja terveyslautakunnan ja kulttuurilautakunnan vetäminen. Varapuheenjohtajina taas toimimme opetus-, tarkastus- ja ympäristölautakunnissa. Jatkossa sosiaali- ja terveyslautakunnan alla toimii vain kolme jaostoa ja yhtä niistä - yksilöasiainjaostoa - vetää demari.

Keitä näissä tehtävissä tulee toimimaan, selviää vasta joulun jälkeen. Monenlaisia keskusteluja asian tiimoilta tietysti käydään yhdistyksissä ja jopa näemmä lehtien palstoilla, mikä ei todellakaan ole paras foorumi sovitella yhteen ristiriitoja. Lehdissä olleita väärinymmärryksiäkin on kovin vaikea oikaista jälkeen päin. No, jokainen pelaa tavallaan.

On kuitenkin hyvä, että perinteistä poiketen yhdessä päätimme ratkaista luottamushenkilövalinnat vasta tammikuussa, sillä se antaa meille enemmän aikaa pohtia tilannetta ja sovitella toiveita.

On tärkeää, että kaikille löytyisi hyvä ja riittävän haasteellinen tehtä; sopivasti tuttu ja sopivasti uutta opittavaa. Yhdeksän hengen ryhmässä ei ole varaa hukata kenenkään osaamista! Uudemmille ja tuoreemmille toimijoille on annettava vaativia tehtäviä, jotta he voivat kehittyä ja ottaa yhä enemmän vastuuta, sillä tulevaisuudestamme on huolehdittava.

sunnuntaina, joulukuuta 14, 2008

Vanha valtuusto

Maanantaina on nykyisen valtuuston viimeinen kokous. Neljän vuoden työ on ohi ja mieleen nousee kysymys, mitä saimme aikaiseksi. Ja hyvin nopeasti nousee vastauksia, joiden perusteella itse pidän tätä kautta merkittävänä. Teimme isoja päätöksiä - viimeinkin.

Pääkaupunkiseudun kuntien välinen yhteistyö sai aivan uuden muodon ja yhteistyö on syventynyt aivan konkreettisella tasolla. Tästä on osoituksena nyt käsiteltävä vesilaitosten yhdistäminen ja uuden joukkoliikenne-YTV:n syntyminen. Jälkimmäiseen ovat tervetulleita muutkin Helsingin seudun kunnat, jotta saisimme yhä laajemmalle alueelle toimivan ja kilpailukykyisen joukkoliikennejärjestelmän.

30 vuoden valmistelun jälkeen valtuusto hyväksyi Etelä-Espoon yleiskaavan. Se antaa hyvän perustan tiivistää ja kehittää eteläistä Espoota ja antaa lupauksen asukkaille alueista, jotka säilytämme viher- ja virkistysalueina tulevienkin espoolaisten iloksi. Yleiskaava myös nopeuttaa asunto- ja työpaikkakaavoitusta.

Vuosikymmenten vääntö metrostakin sai hyvän päätöksen tällä kaudella. Päätös rakentaa metro Espooseen osoitti, että valtuuston enemmistöllä oli kykyä tarkastella seudun joukkoliikennejärjestelmää kokonaisuutena, eikä tuijotettu ahtaasti vain omia nurkkia.

Espoo on kasvanut huimasti näidenkin vuosien aikana ja palvelujärjestelmä on ollut koetuksella. Päiväkoteja ja kouluja on rakennettu urakalla, eikä kuitenkaan riittävästi. Palveluiden kehittämisessä on otettu myös pieniä, mutta samalla merkittäviä askeleita: lapsiperheiden kotipalvelu aloitettiin uudelleen ja sosiaalinen luototus käynnistyi. Jälkimmäinen tukee erinomaisella tavalla taloudellisessa niukkuudessa elävien mahdollisuuksia omatoimisuuteen ja ehkäisee pitkäaikaista toimeentuloasiakkuutta.

Kun olen uudenkin valtuuston jäsen tekee mieli kurkkia myös tulevaan: mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Varmaa on se, että tuleva kausi ei ole ennakoitavissa ja yllätyksiä tulee. Taloudellinen tilanne luo omat varjonsa ja huolen siitä, kuinka selviämme. Vastuullisuutta ja harkintaa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

Huomenna kaupunginhallituksessa on tulevaisuuden kannalta kaksi merkittävää asiakirjaa: Espoon ympäristöpolitiikka ja ilmastostrategia. Ilmastonmuutoksen haaste on uusien valtuutettujen otettava aikaisempaa vakavammin. Se pitää muuttaa käytännön teoiksi kaavoituksessa, rakentamisessa, hankinnoissa ja kasvatuksessa.

Espoon keskuksen kannalta keskeistä ratkaista kaupungintalon tulevaisuus, jotta alueen uudistaminen voisi jatkua. Valitettavasti Lommilan jättimarkethanke ei paranna kehittämismahdollisuuksia, vaan uhkaa keskuksen elävyyttä. Lommilasta voisi kehittyä keskuksen palveluita tukeva kaupan alue, jos sinne ei sallittaisi vähittäiskaupan suuryksiköitä. Molemmilla pitäisi olla oma roolinsa ja päivittäistavarakauppa tulisi keskittää liikenteellisesti toimivammalle alueelle eli Espoon keskukseen.

Myös Puolarmetsän sairaalasta pääsemme tekemään viimein päätöksiä. Sairaaloita rakennetaan niin vähän ja harvoin Suomeen, joten on todella mielenkiintoista päästä päättämään hankkeesta, jonka arkkitehtikilpailun tulokset julkistettiin juuri.

Onko Espoo olemassa neljän vuoden päästä? Ja mitä yllättävää nämä vuodet tuovat tullessaan, selviää aikanaan. Asioista ja isoista haasteista ei tule olemaan puutetta tulevallakaan kaudella.

torstaina, joulukuuta 04, 2008

Superviikot ja kiire konsulttina

Myönnän, että itsellänikin on sitä vikaa, ettei valmista asoista tulisi ilman viime tinkaa. Sama vaiva on myös politiikassa. Nyt on menossa tämän valtuustokauden viimeiset hetket ja asioita on niin, että tässä kuussa valtuusto kokoontuu kolme kertaa.

Perjantaina päätetään ensi vuoden talousarviosta. Tällä kertaa se on nimenomaan arvio tulevasta vuodesta, koska taloudellinen tilanne aiheuttaa aikamoista epävarmuutta. Esitys on tässä tilanteessa on siedettävä, vaikka esille nostamani perhepalveluiden parannusehdotukset eivät kunnolla edenneetkään: lapsiperheiden kotipalvelua vahvistetaan sisäisin siirroin, ei muutoin ja lastenneuvolan tilannetta aiotaan seurata, josko muutostarpeita ilmenee ja niitähän varmasti tulee uuden asetuksen myötä.

Uusi kaupunginhallitus tulee valmistelemaan huhtikuuhun mennessä tasapainotusohjelman, kun talouden muutoksien vakavuus on selvinnyt. Siksi on epävarmaa, kuinka huomenna hyväksyttävä arvio tulee toteutumaan. Täyskäännöstä ei kuitenkaan ole syytä keväälläkään tehdä, koska investoinneilla ja korjausrakentamisella on mahdollista pitää työllisyyttä yllä ja vuokra-asuntotuotantoa on lisättävä jo senkin vuoksi, että taantuman (laman?) myötä vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa.

Viime laman aikaan säästettiin kipeästi lasten palveluista. Seurauksia olemme saaneet korjata mm. lastensuojelussa vuosia ja se on todella tullut kalliiksi. Silloin esim. lapsiperheiden kotipalvelu ajettiin alas ja pienten lasten vanhemmat jätettiin liian yksin. Siksi nyt pitää huolehtia peruspalveluista: neuvolasta, päivähoidosta ja perusopetuksesta. Nämä palvelut kokoavat kaikki lapset siipiensä suojaan. Laadukas kasvatus ja opetus, turvallinen hoito- ja koulupäivä ja ravitseva ruoka ovat yhä tärkeämpiä, kun epävarmuus ja ahdistus lasten arjessa lisääntyy.

***

Ensi maanantaina valtuusto kokoontuu päättämään kaupungin organisaatiomuutoksista ja siitä, millaisia luottamushenkilöelimiä Espoossa on ja mitä tehtäviä niille kuuluu. Tämä valmistelu jäi taas kerran kelvottoman myöhäiseksi ja nyt tulemme tekemään ratkaisuja, joita harva kokonaisuudessaan ymmärtää. Kiireestä on tullut jo liiankin tuttu konsultti, enkä ole vieläkään vakuuttunut parantaako se päätöksiä.

Lautakunnista, johtokunnista ja jaoistoista on kuitenkin päätettävä, jotta paikkajakotoimikunnassa voimme sopia mitkä tehtävät kuuluvat millekin ryhmälle. Meillä demareilla on tarkoitus nimetä omat ehdokkaat jo viikon päästä, mikä luo aikamoista painetta päätöksille ja neuvotteluille. Valmista on saatava.

Itse olen harmissani, että alueneuvottelukuntien tulevaisuuteen ei tässä kiireessä ehditty paneutua. Näin on kuulemma käynyt myös neljä ja kahdeksan vuotta sitten, mikä kertonee virkamiesten arvostuksista. Itse olen esittänyt, että lähidemokratian kehittämiseen ja vahvistamseen paneuduttaisiin erikseen ja siksi vanhan malliset alueneuvottelukunnat nimettäisiin kahdeksi vuodeksi. Kehitystyö pitäisi tehdä irrallaan muun organisaation ja johtosääntöjen korjaustyöstä.

***

Seuraavana maanantaina listalla on vielä pääkaupunkiseudun yhteistyön konkreettisia hedelmiä eli vesilaitosten yhdistäminen ja Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaation hyväksyminen. Varsinkaan vesilaitosasia ei ole ihan yksinkertainen, mutta osa vapaaehtoista yhteistyötä, jota olen kannattanut. Lisäharmia asian käsittelyyn aiheuttaa se, että jälleen kerran kaupunki on hoitanut huonosti työntekijöiden kanssa käytävät yt-neuvottelut.

Miten näin isossa kunnassa voi olla niin kovin vaikeaa huolehtia henkilöstön tiedottamisesta ja rakentavista neuvotteluista? Tahdosta ja osaamisestahan se on kiinni. Uskon, että muutoksia tulee jatkossakin ja siksi olisi perusteltua kuvata esimerkillisen Espoon yt-malli, jota kaikissa tilanteissa jatkossa noudatetaan. Päättäjille tästä kerrottaisiin jokaisen päätösasian yhteydessä kysymättä ja tarpeelliset pöytäkirjat olisivat automaattisesti oheismateriaalina. Kun asiat hoitaa kerralla kunnolla, on siitä helppo kertoa myös osallisille, päättäjille ja tiedostuvälineillekin.

Eikä tässä ollut ihan kaikki asiat, joihin pitää vielä paneutua ennen kuin pääsemme kaivatun joululoman viettoon. Varsinaisia superrutistuksestahan tässä on taas kerran kyse.