Vuosi sitten Espoon valtuusto päätti purkaa kaupungintalon ja ajoittain minultakin on tiedusteltu, miten asia etenee. Mitään muutahan alueella ei ole tapahtunut kuin, että kaupungintalo ja virastotalo I:n on tyhjennetty. Virastokeskus autioituu ja odottaa uusia ratkaisuja kipeästi.
Tänään museovirasto lausui kaupungintalon suojeluesityksestä mm. seuraavaa:
- Espoon kaupungintalon rakennuksella on sen käyttöön liittyviä historiallisia, arkkitehtuurista johtuvia rakennustaiteellisia sekä kaupunkikuvaan vaikuttavia ympäristöllisiä arvoja, joiden perusteella sen säilyttäminen on perusteltua.
- Kaupungintalolla sekä sen ja valtuustotalon muodostamalla kokonaisuudella on Espoon kaupungistumiseen ja yhdyskuntarakenteen sodanjälkeiseen muutokseen liittyviä identiteetti- ja symbolimerkityksiä.
- Kaupungintalon purkaminen ... merkitsisi Espoon hallintokeskuksen 1960-70 -luvun rakennusvaiheen historiallisesti arvokkaimman ja arkkitehtonisesti laadukkaimman osan häviämistä.
Painavaa tekstiä. Tästä johtuen museovirasto esittääkin, että ELY-keskus selvittäisi onko kaupungintalon suojeleminen erityislain nojalla perusteltua, kun kaupunki ei ole kaavoituksen yhteydessä asiaa selvittänyt. Museoviraston näkemyksen mukaan alueen asemakaava on vanhentunut.
Mitä tästä pitäisi ajatella?
Purkuasia on tulossa rakennuslautakunnan asialistalle. Jos lautakunta päättää olla myöntämättä lupaa, valittanee kaupunginhallitus päätöksestä. Jos taas purkulupa annetaan, valittaa museovirasto ja ELY-keskus sekä jotkut aktiivit päätöksestä.
- Asia on siis solmussa, eikä mitään tapahdu oikeussalien ulkopuolella vuoteen tai pariin!
Asian ratkaiseminen asemakaavoituksella veisi kuulemma 3-5 vuotta ja siksi hanketta on edistetty selvityksin ja yksittäisillä ratkaisuilla.
- Kuinka ihmeessä näin tärkeä asemakaavoitus voi kestää niin kauan ja miksei asia ole edennyt vuodessa? Miksi museovirastolla on käsitys, ettei kaupunki ole ryhtynyt uudistamaan virastokeskuksen asemakaavaa?
Yksittäisratkaisuilla ei ole mahdollista korvata kaavoitusprosessia, jossa aina pakko selvittää hankkeen vaikutuksia - myös kulttuurisia ja sosiaalisia - avoimessa vuorovaikutuksessa osallisten kanssa.
- Tästä samasta syystä ELY-keskus valittaa Kehä III:n tienoon jokaisesta kaupallisesta hankkeesta: kaupunki ei halua uudistaa vanhentunutta yleiskaavaa ja sen sijaan se asemakaavoittaa erillisiä kohteita ilman kokonaisnäkemystä, jota taas ELY-keskus perää. Syntynyt tilanne ei hyödytä ketään, mutta työllistää oikeusasteita ja pitkittää eri hankkeita.
Eikö olisi aika ottaa lusikka kauniiseen käteen tai paremminkin kynä ja alkaa piirtämään kaavoja ja ryhtyä valmistelemaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmia? Se on työlästä, mutta kerta kaikkiaan on niin, että näppärät ratkaisut eivät ole kestäviä.
Eniten autioituneesta kylästä kärsivät asukkaat. Vuosi sitten ajattelin (kts. puheeni täältä), että turvallisuus ja viihtyisyys ovat alueen kehittämisessä tärkeimpiä. Tämä tilanne ei niitä edistä! Se on iso vahinko.
***