Jukeboksista ilolla ja kiitollisuudella

Mitä jälkeeni jäi, on kysymys jota olen mielessäni pohtinut nyt kun olen täysin politiikan ulkpopuolinen ihminen. Jonkinlaista yhteenvetoa noista vuosista olisi hyvä tehdä. Aloitan sen kuitenkin siitä, mitä koin perjantaina kun Entressen Jukeboksi (aik. musamesta, musiikkikahvila) avattiin.

Ilolla ja ylpeydellä voin sanoa olleeni edistämässä tuota hienoa ja uudenlaista toimintaa, joka tarjoaa tekemisen, luomisen, oppimisen ja jakamisen mahdollisuuksia nuorille ja vähän muillekin. Hienoa on, että tuo uudenlainen toimintapiste tuli Espoon keskukseen, missä liian monilla lapsilla ja nuorilla on vaikeaa. Tunsin iloa ja onnea avajaisissa ja nytkin yhä.

Päättäjänä tein Jukeboksin puolesta työtä siten kuin vain voi: kirjoitin asiasta lehteen (joulukuun Sanomien kirjoitus alla), viestitin asiasta oman ryhmäni jäsenille, otin asian puheeksi muiden päättäjien kanssa sopivissa tilanteissa ja edistin asiaa niissä päätöksentekotilanteissa, missä olin itse mukana. Lopputulos oli erinomainen: talousarvioon lisättiin kirjastolle tarpeellinen määräraha, jolla he päättivät toteuttaa Jukeboksin. Kun sain jälkikäteen kiitosviestin tuosta työstä, purskahdin itkuun. Kyyneleet tulivat onnesta - olemme tekemässä jotain konkreettista ja hienoa lasten hyväksi - ja haikeudesta, sillä tämä oli erään ajanjakson päätepiste omassa elämässäni.

Itse ideahan syntyi Entressen kirjastossa. Kyse on Entressen kirjaston väen unelmasta, joka on käynyt toteen. Avajaisissa saimme kuulla, että samalla myös nuorisovaltuuston unelmat muuttuivat todellisuudeksi. Itse Julkeboksin toiminta tulee olemaan monien toimijoiden yhteistyötä ja niin oli myös sen syntytarina, missä jokaisella meistä on pieni roolimme ja kirjaston väellä suurin. Se on hieno tarina ja muisto. Olen siitä kiitollinen.


***
Kirjoitukseni joulukuun 2012 Keski-Espoon Sanomissa:
Entresseen nuorille musiikkikahvila?

Entressen kirjaston vieressä on ollut tyhjillään vuosia kahvilatila, josta kaupunki on koko ajan maksanut vuokraa. Nyt kulttuurilautakunta esittää, että tämä tila otettaisiin aktiiviseen käyttöön ja tilaan perustettaisiin nuorten musiikkikahvila. Tavoitteena on luoda kohtaamispaikka kaikille, missä käyttäjät pääsisivät osallisiksi kulttuurin iloista sallivassa ja inspiroivassa ympäristössä.

Kirjaston väki on ollut aktiivisesti kehittämässä musiikkikahvilaideaa, koska kirjaston nuorten osasto on yhä suositumpi. Kirjaston Kibessa on iltaisin kerrallaan 50-80 nuorta, mikä tarkoittaa että kirjaston seinät alkavat konkreettisesti tulla vastaan. Samaan aikaan keskukseen rakennetaan lisää asuntoja, mikä tarkoittaa hyvin todennäköisesti kasvavaa kävijämäärää.

Kirjasto on profiloitunut tapahtuma- ja oleskelukirjastoksi, jonka toiminnassa on erityinen sija lapsilla, nuorilla ja maahanmuuttajilla. Kirjasto on myös painottanut toiminnassaan internetin, sosiaalisen median ja muiden uusien medioiden käyttömahdollisuuksien lisäämistä. Nuorten harrastusmahdollisuuksien lisääminen on nähty tärkeäksi alueella, jossa kaikilla nuorilla ei ole riittävästi mahdollisuuksia maksullisiin harrastuksiin. On hyvä, että nuoret oleilevat aikuisten ohjaavien silmien alla kirjastossa eivätkä kaduilla tai kauppakäytävillä. Tästä työstä kirjasto on saanut ansaitusti kiitosta.

Nuorten kasvava kävijämäärä on lisännyt asiakaspalautetta mm. äänistä ja rauhattomuudesta. Musiikkikahvilaan on tarkoitus siirtää osa kirjaston musiikkilaitteista ja osa musiikkiosaston aineistosta. Pääosin nuorille tarkoitettu erillinen lisätila rauhoittaisi siis varsinaisen kirjaston tiloja. On oletettavaa, että kirjaston perinteisemmät käyttäjät ilahtuisivat tästä muutoksesta.

Nuorten musiikkikahvila on tarkoitus toteuttaa monien toimijoiden yhteishankkeena. Kirjaston lisäksi hankkeeseen on tulossa kulttuuripalveluiden, työväenopiston, InnoOmnian ja Metropolian toimijoita. Kehitteillä ei ole perinteinen musiikkikahvia, vaan se tarjoaa mahdollisuuksia osallistavaan musiikkitoimintaan, uudenlaiseen yhteissoittoon ja soveltavaan draamaan. Se tulee olemaan musiikin mediateekki, erilaisten kerhojen ja työpajojen pitopaikka.

Tavoitteena on tarjota alueen nuorille onnistumisen kokemuksia. Musiikkikahvilan toteuttaminen olisi konkreettinen toimenpide nuorten syrjäytymisen ehkäisytyössä, josta on viime kuukausina ollut julkisuudessa paljon keskustelua. Sen toteutuminen on nyt riippuvainen kaupunginhallituksen ja valtuuston päätöksistä ensi vuoden talousarvion osalta. Iso osa tarvittavista varoista kuluu nyt tyhjien tilojen vuokranmaksuun. Siirtämällä nämä rahat kulttuurilautakunnan käyttöön voitaisiin konkreettisesti elävöittää Espoon keskusta, rauhoittaa kirjastoa ja edistää nuorten osallisuutta ja toimintamahdollisuuksia.

Jaana Leppäkorpi

***

Näppärä ei ole aina kestävää

Vuosi sitten Espoon valtuusto päätti purkaa kaupungintalon ja ajoittain minultakin on tiedusteltu, miten asia etenee. Mitään muutahan alueella ei ole tapahtunut kuin, että kaupungintalo ja virastotalo I:n on tyhjennetty. Virastokeskus autioituu ja odottaa uusia ratkaisuja kipeästi.

Tänään museovirasto lausui kaupungintalon suojeluesityksestä mm. seuraavaa:
- Espoon kaupungintalon rakennuksella on sen käyttöön liittyviä historiallisia, arkkitehtuurista johtuvia rakennustaiteellisia sekä kaupunkikuvaan vaikuttavia ympäristöllisiä arvoja, joiden perusteella sen säilyttäminen on perusteltua.
- Kaupungintalolla sekä sen ja valtuustotalon muodostamalla kokonaisuudella on Espoon kaupungistumiseen ja yhdyskuntarakenteen sodanjälkeiseen muutokseen liittyviä identiteetti- ja symbolimerkityksiä.
- Kaupungintalon purkaminen ... merkitsisi Espoon hallintokeskuksen 1960-70 -luvun rakennusvaiheen historiallisesti arvokkaimman ja arkkitehtonisesti laadukkaimman osan häviämistä.

Painavaa tekstiä. Tästä johtuen museovirasto esittääkin, että ELY-keskus selvittäisi onko kaupungintalon suojeleminen erityislain nojalla perusteltua, kun kaupunki ei ole kaavoituksen yhteydessä asiaa selvittänyt. Museoviraston näkemyksen mukaan alueen asemakaava on vanhentunut.

Mitä tästä pitäisi ajatella?

Purkuasia on tulossa rakennuslautakunnan asialistalle. Jos lautakunta päättää olla myöntämättä lupaa, valittanee kaupunginhallitus päätöksestä. Jos taas purkulupa annetaan, valittaa museovirasto ja ELY-keskus sekä jotkut aktiivit päätöksestä.
- Asia on siis solmussa, eikä mitään tapahdu oikeussalien ulkopuolella vuoteen tai pariin!

Asian ratkaiseminen asemakaavoituksella veisi kuulemma 3-5 vuotta ja siksi hanketta on edistetty selvityksin ja yksittäisillä ratkaisuilla.
- Kuinka ihmeessä näin tärkeä asemakaavoitus voi kestää niin kauan ja miksei asia ole edennyt vuodessa? Miksi museovirastolla on käsitys, ettei kaupunki ole ryhtynyt uudistamaan virastokeskuksen asemakaavaa?

Yksittäisratkaisuilla ei ole mahdollista korvata kaavoitusprosessia, jossa aina pakko selvittää hankkeen vaikutuksia - myös kulttuurisia ja sosiaalisia - avoimessa vuorovaikutuksessa osallisten kanssa.
- Tästä samasta syystä ELY-keskus valittaa Kehä III:n tienoon jokaisesta kaupallisesta hankkeesta: kaupunki ei halua uudistaa vanhentunutta yleiskaavaa ja sen sijaan se asemakaavoittaa erillisiä kohteita ilman kokonaisnäkemystä, jota taas ELY-keskus perää. Syntynyt tilanne ei hyödytä ketään, mutta työllistää oikeusasteita ja pitkittää eri hankkeita.

Eikö olisi aika ottaa lusikka kauniiseen käteen tai paremminkin kynä ja alkaa piirtämään kaavoja ja ryhtyä valmistelemaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmia? Se on työlästä, mutta kerta kaikkiaan on niin, että näppärät ratkaisut eivät ole kestäviä.

Eniten autioituneesta kylästä kärsivät asukkaat. Vuosi sitten ajattelin (kts. puheeni täältä), että turvallisuus ja viihtyisyys ovat alueen kehittämisessä tärkeimpiä. Tämä tilanne ei niitä edistä! Se on iso vahinko.


***

Nuorten asema Keski-Espoossa

Olin Entressen kirjaston järjestämässä paneelissa keskustelemassa nuorten asemasta asuinalueellamme. Se herätti pohtimaan asiaa ja mieleeni tuli kolme eri näkökulmaa, joiden pohjalta nuorten tilannetta voisi kuvata. Ensiksi lähestyisin asiaa osallisuuden ja toimintamahdollisuuksien kautta ja sitten lopuksi nostan esiin muutamia huolia.

Osallisuudesta:
Nuorilla on oikeus tulla kuulluksi heitä koskevissa asioissa. Viime keväänä tehty ratkaisu lopettaa Keski-Espoon yläkoulu pikaisella aikataululla ohitti kaikki asianosaiset - myös nuoret. Päätöshän ei koskenut vain muutamaa luokkaa vaan kaikkia alakoulun lapsia perheineen, jotka ovat kouluun menneet sillä ajatuksella että sen tuttujen seinien sisällä saa käydä koko peruskoulun. Niin ei saa toimia.

Toisaalta hyvä esimerkki siitä, kuinka nuoria voidaan kuulla on viime keväänä tehty selvitys siitä, miten Suvelassa voidaan. Tätä viestiä olen itsekin vienyt eteenpäin, sillä siinä nuosi tärkeitä asioita.
- Tämänkaltaisia mahdollisuuksia tuoda esiin näkemyksiä tarvitaan lisää. Lasten ja nuorten kasvua aktiiviseen kansalaisuuteen tulee tukea päiväkodeissa, kouluissa, nuorisotyössä ja muissa toiminnoissa.
　
Nuorten palvelut, toimintamahdollisuudet:
Olen erityisen ylpeä Entressen kirjastosta, sen toimintatavoista ja linjasta. Kirjastossa ovat saaneet erityistä huomiota lapset, nuoret ja maahanmuuttajat eli ne, jotka tekevät Espoon keskuksesta erityisen.
　
Uusi nuorisotila Sentteri tarjoaa toiminnanmahdollisuuksia, vaikka onkin kaukana Kirkkojärveltä tai Kukkaromäestä ja saisi olla useamminkin auki.
　
Espoon keskuksessa on myös erinomaiset mahdollisuudet päästä ammattiin. Olen ilolla seurannut, kuinka Omnian kampus kasvaa ja kehittyy tarjoten yhä moninaisimpia mahdollisuuksia nuorille.

Lisäksi Keski-Espoon koulun kentän peruskorjaus käynnistyy nyt syksyllä, mikä osoittaa sen, että muutoksia myös tapahtuu todellisuudessa eikä vain suunnittelijoiden pöydillä. Ja myös Keski-Espoon urheilupuistoon on viimein tulossa kunnon huoltorakennukset ja tekojää. Nämä parantavat harrastusmahdollisuuksia alueella, vaikkakin siinä on vielä tehtävää.
　
Synkät virrat eli huoli alueen nuorista:
Suurimmalla osalla Keski-Espoon nuorista asiat ovat riittävän hyvin. On unelmia ja huolenpitoa, jotka kantavat vaikeidenkin hetkien yli. Kaikilla ei näin kuitenkaan ole.

Keski-Espoossa on eniten lastensuojelun asiakkaana olevia lapsia ja nuoria ja eniten Espoossa kodin ulkopuolelle sijoitettuja nuoria. He eivät ole saanut apua ajoissa tai tuki ei ole ollut riittävää.

Huumeita tuntuu liikkuvan nyt enemmän kuin aiemmin. Tätä tukee myös kouluterveyskyselyiden tulokset. Se tarkoittaa sitä, että yhä useammalta nuorelta vaaditaan tervettä itsetuntoa ja rohkeutta pitää itsestä huoltaan. Tarvitaan myös aikuisten valppautta enemmän.

Espoon keskus on turvattomin alue Espoossa. Se heijastuu myös nuorten arkeen ja toimintamahdollisuuksiin.

**
Ihan kaikkia näitä asioita ei kyseisessä illassa käsitelty, sillä puhuimme siitä, mitä nuoret itse pitivät tärkeänä. Paikalle oli tullut ihania aktiivisia yhteisistä asioista kiinnostuneita ja lähimmäisistään huolta kantavia nuoria.

Politiikka oli taas kerran hauskaa - ja tärkeää, sillä upeintahan elämässä on toisten kohtaaminen.



*

Talvinen turvallisuuskävely

Suvelassa on syksyn aikana järjestetty turvallisuuskävelyitä, joiden tavoitteena on ollut kartoittaa alueen turvattomuuteen liittyviä parannustarpeita ja mitkä tekijät vaikuttavat alueen viihtyisyyteen. Kävelyiden keskeinen idea on se, että ne kokoavat alueen toimijoita laajasti keskustelemaan yhdessä ja tekemään havaintoja alueen piirteistä.

Suvelan turvallisuuskävelyihin on osallistunut asukkaita, kiinteistöjen edustajia, huoltoyhtiöitä, järjestöjä, seurakunnan ja poliisin edustaja sekä virkamiehiä ja paikallisia vaikuttajia. Vastuunkantajat, päättäjät ja kokijat on siis koottu yhteen keskustelemaan näkemästään. Suunnitelluilla reiteillä on pysähdytty yhdessä arvioimaan asuinalueen fyysistä, toiminnallista ja sosiaalista ympäristöä.

Marraskuussa järjestettiin pimeän ajan kävelyitä. Osallistuin itse eräänä perjantai-iltana kävelylle. Ensilumi oli jo satanut maahan ja tehnyt paikasta kauniimman ja valoisamman, mitä Suvela todella pimeinä syysiltoina on.

Näimme kuitenkin, kuinka eri kunnossa alueen talot ovat. Osa on kunnostettuja ja hoidettuja, osa taas kaipaa kipeästi korjaamista. Entisen kaupan seinää rumensi graffiti, joita näkyi myös joidenkin talojen rappukäytävissä. Raittien valaistusta on parannettu, minkä pystyi hyvin havaitsemaan, kun alueella on yhä vanhojakin lamppuja. Lumen alle oli jäänyt raiteilla olevat eri suuntiin töröttävät laatat, joista asukkaat kertoivat.

Asukaspuiston takana oleva aita on jo aiempien kävelyiden perusteella luvattu korjata, mutta huonokuntoisena se siellä yhä seisoi. Puiston takana kulkeva raitti on myös täysin valaisematon, mistä on kaupungille tehty muutosesitys.

Suvelan nuorista tehdyssä haastattelussa kävi ilmi, kuinka häiritsevä alueen ravintolan terassi ja siellä istuvat aikuiset voivat olla. On nuoria, joiden mielestä on epämiellyttävää odottaa bussia, kun terassilta saatetaan huudella. Talvi ja pakkanen olivat korjanneet tämänkin pulman ja terassilla kävi vain muutama henkilö pikaisesti tupakalla.

Kaikkein masentavin paikka kierroksella oli Suvelan pieni ostoskeskus. Sieltä löysimme pienen joukon nuoria olutpullojen kanssa ja mukana olleet poliisit joutuvat töihin. Itse ostoskeskus on erittäin epäsiisti ja huonossa kunnossa. Yläkerran liiketilat ovat vain osittain käytössä. Suvelan kohentamisen kannalta olisi todella tärkeää saada tuo paikka uudistettua. Kauppapalvelut ovat asukkaille tarpeellisia, mutta muutoin keskuksen voisi laittaa maan tasalle ja rakentaa jotain uutta tilalle.

Kävelyn aikana teimme havaintoja ja se päättyi nuorisotilalle, missä jokainen osallistuja kirjasi omat ajatuksensa ylös. Näistä havainnoista tehdään yhteenveto ja kootaan yhteen kaikki kehittämis- ja korjausesitykset. Raportti jaetaan alueen toimijoille, jotta nämä voisivat huomioida esitykset toiminnassaan. Toukokuussa järjestetään uusi seurantakävely, missä tarkastellaan onko muutoksia tapahtunut.

Turvallisuuskävely on erinomainen menetelmä perehtyä tietyn alueen tilanteeseen ja nähdä alueen asukkaiden arkea iloineen ja murheineen. Kävelyillä on kiinnitetty huomiota myös viihtyisyyttä tuoviin tekijöihin, mutta ennen kaikkea se on tuottanut konkreettista tietoa muutostarpeista.
　
　
*　

Kirjoitus on julkaistu Keski-Espoon Sanomissa 11.12.2010

Espoon keskus vuonna 2011

Olen kahlannut useampaan kertaan ensi vuoden taloussuunnitelmaa läpi ja tarkastellut myös sitä, millaisia uudistuksia ja muutoksia se tuo meille Espoon keskuksen asukkaille. Hyvältä näyttää isolta osin.

Palveluista:
- Kannusalissa soi ja raikaa kulttuuri jatkossakin, kun valtuustoryhmät yhdessä estivät toiminnan lakkauttamisen.
- Ymmerstaan valmistuu päiväkoti ja Suviniityn päiväkodin rakentaminen käynnistyy.
- Yhteispalvelupiste siirtyy Entresseen, mikä on erinomainen asia, sillä pisteen nykyinen sijainti on turhankin syrjäinen nyt kun palvelut yhä selvemmin keskittyvät radan eteläpuolelle.
- Tekninen keskus lupaa tehostaa Kirkkojärven viheralueiden hoitoa.

Suunnitelmat:
- Suvelan kehittämissuunnitelma valmistuu.
- Valtuustotalon laajennuksen suunnittelu käynnistyy ja virastokeskuksen suunnittelu jatkuu.
- Palveluverkkoa pohditaan ja siihen liittyen Perheiden talon suunnittelu jatkuu. Kai.
- Suvelan asukaspuistorakennuksen uudistamista selvitetään yhdessä seurakunnan kanssa. Yhteishankkeen pitäisi olla valmis 2013, jolloin asukaspuisto saisi kaksinkertaiset tilat nykyiseen verrattuna.

Rakentaminen:
- Suviniityn asuinalueen rakentaminen alkaa.
- Kaupungintalo puretaan.
- Keski-Espoon urheilupuiston huoltorakennuksen rakentaminen käynnistyy. Valmista on seuraavana vuonna ja hankkeen yhteydessä puistoon tulee myös tekojää.
- Tuomarilan koulun laajennus ja peruskorjaus on suunnitteilla.

Liikenne:
- Kaupunki on valmis jatkamaan kaupunkirataa keskukseen Leppävaarasta ja toteuttamaan matkakeskuksen, jos vain valtio suostuisi antamaan oman osuutensa hankkeeseen.
- Espoonväylä on suunnitelmissa tuleville vuosille.
- Turunväylän leventäminen Tuomarilan ja Nihtisillan välillä on myös suunnitelmissa.
- Vantinportin alikulku valmistuu.

Edistystä näyttää siis tapahtuvan, mutta samalla on huolen mustia pilviäkin ilmasssa. Investoinnit on tarkoitus käydä tarkasti läpi alkuvuonna ja siksi kauempana olevia hankkeita ei ole aikataulutettu. Tämä koskee Perheiden taloa, jonka tarpeellisuutta on kyseenalaistettu, vaikka sen piti olla Espoon ensimmäinen!

Palveluverkon kehittäminen on myös nyt käynnissä. Päättäjän ja varmaan asukkaidenkin silmissä se alkanut näyttää pelkiltä lakkautuslistoilta, joiden yhteyttä hienoihin visioihin tulevasta on vaikea hahmottaa.

Espoon keskuksen osalta itse olen todella järkyttynyt siitä, että täältä kai ollaan viemässä aikuissosiaalityön palvelut pois, vaikka alueellamme on eniten niille palveluille kysyntää! Sellaiset suunnitelmat on estettävä, jos ne etenevät päättäjien pöydälle.


*

Suvelasta mainettaan parempi

Suvelassa kuhisee monella tavoin ja onneksi positiivisesti. Alueella on useita kehittämishankkeita meneillään ja Suvela-visiotakin ollaan laatimassa. 4V (välitä, vaikuta, viihdy ja voi hyvin!) -hanke on toiminut jo pidempään. Näissä merkeissä sain käsiini raportin Miten Suvelassa viihdytään? Siinä suvelaiset nuoret kertovat ajatuksiaan Suvelasta asuinpaikkana.

Nuorten ajatukset ovat herättäviä ja jäin miettimään, mitä kaupunki voisi tehdä.

Turvattomuus nousee raportista esille useassa eri kohdassa. Nuoret eivät uskalla liikkua ja toimia, koska Suvelassa tapaa niin usein humalaisia, häiriköiviä ja ahdistelevia ihmisiä. Alueella on liikaa baareja ja niissä tarjoillaan päihtyneille.
- Onkohan Satulinnan terassi kaupungin mailla, jolloin sen luvan voisi lakkauttaa? Lisäksi kaupunki voi olla aktiivisesti yhteydessä valvontaviranomaisiin, jotta alueen baarien tarjoilulinja otettaisiin tarkkailuun. Syytä olisi.

Aikaisemmin lapset ja nuoret ovat joutuneet väistymään huonosti käyttäytyvien aikuisten tieltä. Näin kävi, kun ryhmäperhepäiväkoteja suljettiin. Nyt pitäisi ottaa nuorten ääni tosissaan ja yrittää saada aikuiset aisoihin. Humalaisille voisi etsiä syrjäisestä paikasta oma paikka (katos tms.), missä he eivät häiritsisi lasten ja nuorten kulkemista.

Espoonkruunu on merkittävä toimija Suvelassa. Nuoret ovat harmissaan näiden talojen kunnossa. Tästä syystä esitin konsernijaostossa, että yhtiön tulee noudatta Espoon turvallisuusohjelmaa ja panostaa kunnossapitoon, jotta asukkaiden turvallisuus paranisi.

Alueella on nuorille kohtalaisen hyvin palveluita: uusi nuorisotila Sentteri on hieno ja Entressen kirjasto on panostanut erityisesti lapsiin ja nuoriin. Silti kaikki eivät ole löytäneet itselleen mielekästä tekemistä. Onkohan nuorisotilalla riittävästi tietoa alueen harrastusmahdollisuuksista? Ja onko koulu riittävän avoin erilaisille toimijoille?

Seurakunnalla on vireillä oma hanke alueelle. Olisi hienoa, että seurakunnan uusi toimintatila rakentuisi asukaspuiston viereen ja ehkä hanketta voisi suunnitella yhteistyössä kaupungin kanssa. Näin sinne voisi toteuttaa kaikille yhteisiä toimintatiloja. Siitä voisi tulla Suvelan sydän.

Suvelan ostari on rapistunut, eikä sen omistajalla ole liioin ollut kiinnostusta paikan hoitamiseen. Miten omistajan saisi innostumaan paikan laajentamiseen ja samalla kunnostamiseen? Olisiko siinä paikka nuorten toivomalle kahvilalle? Vai voisiko walkers-tyyppistä toimintaa saada alueelle? Mistä löytäisimme aktiiviset aikuiset käynnistämään toimintaa?

Epäsiisti ja rapistunut ympäristö aiheuttaa turvattomuutta. Myös hyvällä valaistuksella voisi lisätä turvallisuutta. Siivottomuus viestii myös arvostuksen puutteesta. Toivoa antaa kuitenkin se, että nuoret itse näkevät oman asuinalueensa hyvätkin puolet ja vahvuudet. He tietävät, että Suvela on mainettaan parempi.

Valtuuston tahto muuttaa ja kehittää Suvelasta nykyistä parempi on saatava muuttumaan oikeiksi teoiksi. Pieniä askelia on otettava heti - ne luovat uskoa muutokseen - ja vision valmistuttua tehtävä suurempia tekoja.

Itse aion paneutua Suvelan turvattomuuteen paremmin, siksi aion osallistua alueella järjestettävään piemän ajan turvallisuuskävelyyn, jonka reitti kulkee mm. alueen baarien liepeillä. Lisäksi aion osaltani pitää nyt esille nousseita asioita esillä ja tulen osallistumaan myös Suvela -vision laadintaan sen mitä luottamustehtäviltäni pystyn.




**

Uutta ilmettä Espoon keskuksessa

Uudistetun Espoon asemasillan avajaisia juhlittiin näyttävästi kuun vaihteessa syystäkin, sillä niin kipeästi asemasillan kunnostusta kaivattiin. Silta oli ankea ja roskainen pitkään. Harmia aiheutti myös vanereiden taakse piilotettu tulipalosta kärsinyt pieni kiinalainen ravintola.

Nyt asemasilta on valoisa, miellyttävä ja taiteellinenkin. Hissitkin on saatu sellaiseen kuntoon, että niihin uskaltaa mennä. Sillalle on avattu myös uusi kahvila-ravintola, joka tuntuu houkuttavan ihmisiä. Se tuo tunnelmaa ja viihtyisyyttä.

Samaan aikaan myös aseman vieressä olevan liikekeskuksen Espoontorin peruskorjauksen ensimmäinen vaihe valmistui. Sielläkin uusi ilme, avaruus ja siisteys ilahduttavat meitä asukkaita. Hyvää on kannattanut odottaa ja valmista joudumme vielä odottamaan jonkin aikaa.

Jotain kuitenkin katoaa kun saamme uutta. Omaperäisyys ja positiivinen rosoisuus katoavat, kun palveluiden osalta alaa valtaavat ketjujen pyörittämät yritykset. Onko uudessa ja kiiltävässä tilaa esimerkiksi maahanmuuttajien pienille ja ystävällisille palveluille?

Ilossa on siis hitunen haikeutta: lämmintä kanasalaattia tai herkullisia uuniperunoita jään kaipaamaan. Onneksi sentään divari näyttää sisukkaasti säilyvän hengissä ja palvelee erinomaisesti myös alueen ainoana levykauppana.



*

Virastokeskuksen uudistaminen on välttämätöntä

"Demareiden Jaana Leppäkorpi huomautti kirpakasti, että suunniteltu kaupunkiaukio, omistusasunnot ja kahvilat voidaan toteuttaa vaikka taloa ei purettaisikaan:" HS 20.4.2010

"Virkamiehiä ei voi sirotella sinne tänne, miten sattuu. Jaana Leppäkorpi (sd)" Länsiväylä 21.4.2010

Huomenna valtuusto päättää todennäköisesti Espoon kaupungintalon tulevaisuudesta ja virastokeskuksen uudistamisesta. Ratkaisua on vatvottu pitkään ja päätösehdotus on matkan varrella elänyt kuin ameeba. Jatkuvasti muuttuvaan ratkaisuun on vaikea ottaa kantaa - saati sitten selvittää sen taloudellisia vaikutuksia. Purkamista tukeva esitys ei myöskään perustu minkäänlaiseen tarveselvitykseen siitä, millaisia tiloja kaupungin virkamiehille tarvittaisiin.

Valtuuston päätösvaltaan kuuluvat hankesuunnitelmat ja valmistellut asemakaavat, kun taas rakennuslautakunta päättää purkuluvista ja asemakaavoituksen suuntaviivat (mm. tornitalot ja räystäskorkeudet) kuuluvat kaavoittajille. Erikoista, että nyt näistä näytään päätettävän täällä valtuustossa tai neuvottelukunnassa.

Ja musiikkiopetuksen kehittäminen taas kuuluu kulttuurilautakunnalle! Silti olen tyytyväinen siihen, että piskuinen kauppalantalo näyttää nyt säilyvän kulttuuritoimen ja musiikkiopetuksen käytössä. Näin talo pysyy toiminnallisesti elävämpänä kuin jos siitä olisi tullut uuden kaupunginjohtajan pönötyspytinki. Ratkaisulla ehkäistään myös se, että kaikki musiikkiopetus keskittyisi Tapiolaan.

Kaupungintalon yhteydessä yritetään nyt ratkaista liian monta asiaa kerralla!

Nyt tehtävää päätöstä ratkaistaessa tulisi huomioida neljä erilaista näkölumaa:
- yleinen kaupungin tilapolitiikka (omistaminen vs. vuokraaminen),
- kaupunkikuvalliset tavoitteet,
- turvallisuuden ja viihtyisyyden lisääminen sekä
- imagolliset ja symboliset arvot.

Omistaminen on viisasta

Jälleen kerran olemme saaneet kuulla väitteitä, ettei omistamisella ole väliä. On esitetty, että virkamiehet voidaan surutta sirotella sinne tänne vuokrakoppeihin, eikä sillä ole toiminnallisia tai taloudellisia vaikutuksia. Näin ei ole.

Hallinto luo edellytyksiä toimiville palveluille ja hyvälle päätöksenteolle. Myös hallinnon kokoaminen yhteen saman katon alle vaikuttaa työskentelyn toimivuuteen aivan samoin kuin uskomme palveluiden yhdistämisen tuottavan lisäarvoa asukkaille.

Omistaminen on myös väistämättä edullisempaa. Yksityinen vuokranantaja kerää aina vuokrassa myös voittoa omistukselleen ja maksattaa kaikki muutostyöt vuokralaisella, vaikka kyseessä olisi tilojen terveellisyyteen liittyvät remontit kuten olemme kuulleet kaupunginjohdon nykyisissä vuoratiloissa käyneen.

Omistaminen tuo vaikutusvaltaa, kun tehdään muutostöitä tai suunnitellaan tilojen käyttöä. Se antaa myös päätösvaltaa tilojen hintaan, sillä sisäiseen vuokraan me voimme itse vaikuttaa määrittelemällä sen, miten vuokra määräytyy: maksetaanko vuokrassa myös maanvuokraa tai millaisen tuottotavoitteen me määrittelemme tilaliikelaitokselle.

Laadukasta kaupunkikuvaa

Riippumatta siitä, mitä kaupungintalosta päätetään on virastokeskuksen uudistaminen mahdollista ja välttämätöntä. Virastotalo 1 puretaan joka tapauksessa, autot on saatava maan alle paikoituslaitokseen, kansiratkaisuista voidaan luopua ja tilaa uudisrakentamiselle ja aukiolle erilaisine toimintoineen löytyy kaikissa vaihtoehdoissa.

Turvallisuus on tärkeintä

Virastokeskuksen uudistamisen tärkeimpiä tavoitteita tulee olla turvallisuuden parantaminen, elävöittäminen ja viihtyisyyden lisääminen. Virastokeskuksen muutos on välttämätön ja kaupungintalopäätöksestä riippumatta näiden tavoitteiden edistäminen keskeistä.

Kuten sanoin niin, joka tapauksessa alueelle on mahdollista toteuttaa elävä kaupunkiaukio, uutta asumista (900 -1100 asukasta) ja liiketilaa maantasoon (putiikkeja, kahviloita yms.). Myös uudistettavan kaupungintalon pohjakerrokseen on mahdollista tuoda kaupunkilaisia palvelevia toimintoja.

On siis humpuukkia väittää, että vain purkamalla kaupungintalo tämä kaikki voitaisiin toteuttaa!

Kaupunkiin kuuluu kaupungintalo

On usein todettu, että kaupungintalo on Espoon ensimmäinen. Se symboloi Espoon kaupungistumista ja itsenäisyyttä, mitä me kaikki valtuutetut olemme pitäneet tärkeänä. Historiaan perehtyneet näkevät tässä erittäin suuren arvon: Espoo ja espoolaiset ansaitsevat oikeuden historiaansa ja juuriinsa.

Kaupungilla on oltava kaupungintalo. Jos emme siis saa nyt uutta, toimivampaa ja edustavampaa, kannatan nykyisen säilyttämistä ja uudistamista.

Unelma herää

Olen luonteeltani kuitenkin toiveikas realisti. Tiedän, että valtuuston enemmistö on jo sopinut, että kaupungintalo puretaan. Kun myöhemmin huomaamme tarvitsevamme kaupungintaloa, on nykyinen jo ehditty purkaa ja tontti rakentaa täyteen.

Uskon, että tuolloin on yhä tilaa radan päällä. Silloin voimme rakantaa uuden kaupungintalon radan päälle. Siitä tulee uusi julkinen kiinnostava koko kaupungin ja Espoon keskuksen sydän. Silloin saamme aidosti yhdistettyä radan etelä- ja pohjoispuolen; liitämme muuttuneen virasto- ja asumiskeskuksen liikekeskuksiin ja matkakeskukseen.




*

Keski-Espoon yläkoulu lakkaa

"Jaana Leppäkorpi vie Keski-Espoon koulupäätöksen kaupunginhallitukseen. .. Leppäkorpi perustelee otto-oikeuden käyttöä sillä, että päätöksellä on laaja vaikutus kouluverkkoon, ... Myöskään taloudellisia vaikutuksia ei hänen mielestään ole arviotu riittävästi. Koulu on hänestä tehnyt myös hyvää työtä haasteellisten oppilaiden parissa." HS 27.3.2010

Kaupunginhallitus päätti tänään esityksestäni ottaa Keski-Espoon yläkoulun tulevaisuuden käsiteltäväkseen. Sen jälkeen esittelijä esitti hallitukselle, että yläkoulun luokat jatkaisivat koulussa kuten suunniteltu on. Kannatin tätä esitystä samoilla perusteilla, kuten esitin otto-oikeuden käyttämistäkin. Valitettavasti se ei riittänyt, sillä kaupunginhallituksen enemmistö päätti äänin 6-9 lopettaa koulun.

Päätös on onneton monessakin mielessä. Eniten suren kuitenkin lasten ja nuorten puolesta, joiden äänellä ja mielipiteellä ei ollut mitään merkitystä. Tällaisellä kiireellä ei näin isoja ratkaisuja saisi koskaan tehdä! Tämä oli erittäin huonoa lapsipolitiikkaa.

Näiden viikkojen aikana kävi ilmi, kuinka hyvää työtä koulu on tehnyt. Peruskoulun suorittaneet nuoret ovat lähes kaikki saaneet jatko-opintopaikan. Se on hyvä saavutus, kun iso osa koulun oppilaista tarvitsee oppilashuollon tukea. Yhtenäiskoulu on yhteisönä tukenut lapsia hyvin. Tästä työstä koulu olisi pitänyt palkita, ei lopettaa.

Keski-Espoo on lapsirikas alue. Opetustoimen johtajan kannanoton mukaan viiden vuoden päästä alueellamme tarvitaan uusi yläkoulu. Aion omalta osaltani olla aktiivinen tässä asiassa.



***
Tässä esitykseni otto-oikeuden käyttämiseksi:

Esitän, että KH käyttää otto-oikeuttaan Suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan päätökseen, joka koskee Keski-Espoon yläkoulun lakkauttamista.Esitän otto-oikeuden käyttämistä koska:

- Päätöksellä on vaikutusta laajasti Keski-Espoon kouluverkkoon (mm. Saarnilaakson tulevaisuuden suunnitelmiin, Jalavapuiston oppilaiden koulupolkuun ja parakkikoulun tarpeellisuuteen) ja siksi myös Keski-Espoon yläkoulun tulevaisuus ja tarpeellisuus pitää arvioida kouluverkkoselvityksen yhteydessä, ei yksittäisenä tapauksena, jollainen se ei ole.

- Koska päätöksellä on vaikutuksia koko alueen kouluverkkoon, ei lakkauttamisen taloudellisiakaan vaikutuksia ole arvioitu riittävästi. Näin iso asia tulisi valmistella huolella.

- Valtuusto on päättänyt, palveluverkon uudistamista tulee valmistella toimialoilla ja lautakunnissa avoimessa vuorovaikutuksessa sekä henkilöstön että asiakkaiden ja asukkaiden kanssa. Nyt tehty ratkaisu on syntynyt niin nopealla aikataululla, ettei asiaa ole ehditty riittävästi käsitellä. Sekä lapsilla että koulun henkilökunnalla oli kohtuuttoman vähän aikaa varautua näin isoon muutokseen.

- Lautakunnan listan liitteenä olevasta aineistosta käy ilmi, että koulu on tehnyt erittäin hyvää työtä haasteellisten oppilaiden parissa: yhtenäiskoulun kantava ja tukeva yhteisö on kantanut lapsia siten, että heistä lähes kaikki saaneet jatko-opiskelupaikan. Päätöksen sosiaalisia ei ole ehditty arvioida riittävästi.

- Oppilasennusteen mukaan alueen yläkoululaisten määrä kasvaa siten, että noin viiden vuoden päästä alueelle tarvitaan uusi yläkoulu. Tämän ratkaisun yhteydessä pitäisi myös päättää minne uusi koulu perustetaan tai käynnistetäänkö nyt lakkautettava koulu uudelleen. Jos yläkoulu lakkautetaan vain määräajaksi, ei siellä olevia erikoisluokkatiloja (kotitalousluokka, fysiikka-kemia-luokka) ole syytä purkaa, mutta samalla ne tilat jäävät vajaakäytölle. Uuden koulun perustamisesta aiheutuvia kustannuksia ei ole huomioitu päätöstä tehtäessä.

- YT-menettelyssä on puutteita mm. vastaanottavien koulujen henkilökunnan, Espoo Cateringin sekä kiinteistöhuollon ja siivoushenkilöstön osalta.

Yläkoulun tulevaisuus ei vaikuta siihen, etteikö Keski-Espoon koulu olisi monitoimitalo: nyt jo siellä toimii esiopetus, yhtenäiskoulu (1-9 lk.) ja nuorisotilat. Alueen varhaiskasvatus voi lisätä koulun tilossa omaa toimintaansa, vaikka yläkoulu jatkaisikin.

Näillä perusteilla katson, että KH:n tulee paneutua asiaan, käyttää otto-oikeuttaan ja päättää asiasta.


*

Espoon keskus ja talousarvio 2010

- Kaupungintalosta ratkaisu, palveluverkko uudistuu

Valtuusto päättää ensi vuoden suunnitelmista ensi perjantaina. Talousarvion yhteydessä päätetään monesta asiasta, jotka näkyvät myös Espoon keskuksessa tulevina vuosina.

Palveluiden järjestämistä ja sijoittumista koskevat periaatteet tulevat ohjaamaan myös alueemme palveluiden sijoittumista. Tästä syystä tulevien rakennushankkeiden tarpeellisuutta arvioidaan seuraavan kerran jo keväällä.

Pitkään jatkunut jahkailu Kaupungintalon tulevaisuudesta loppuu vuoden alussa ja viimein tehdään ratkaisuja siitä rakennetaanko keskukseen uusi kaupungintalo vai peruskorjataanko nykyinen uudenlaiseksi. Tässä yhteydessä päätetään myös siitä, kuinka virastokeskuksen aluetta kokonaisuudessaan kehitetään. Laaja yksimielisyys vallitsee siitä, että virastotalo 1 saa väistyä uudisrakentamisen tieltä. Virastokeskuksen alueelle etsitään mahdollisuuksia lisätä asuntorakentamista, parantaa näkymiä kirkon suuntaan ja elävöittää aluetta mm. tuomalla jalankulku katutasoon.

Myös Kuninkaantien hotellin kohtaloa selvitellään. Ollakseen elinkelpoinen pitäisi hotellia laajentaa ja sen pitäisi löytää uusi omistaja itselleen. Virastotalossa ja alueella muutoin hajallaan olevia perheiden palveluita on tarkoitus koota yhden katon alle Perheiden taloon, joka on tarkoitus saada rakenteille 2014 Samarian viereen. Hanketta ei ole syytä karsia listoilta, sillä se on tulevien palveluverkkoa ohjaavien periaatteiden mukainen: hyvien liikenneyhteyksien äärelle kootaan useita palveluita yhteen, jolloin asiakkaat saavat samalla kerralla hoidettua useamman asian ja toisaalta eri toimijoilla on paremmat mahdollisuudet yhteistyöhön asiakkaiden parhaaksi.

Eri palvelupisteiden verkkoja käydään ensi vuonna läpi monissa lautakunnissa. Pohdittavana ovat päivähoidon ja koulun yhteistyömahdollisuudet, neuvolan toimipisteet, kirjastoverkko ja monet muut palvelut. Alueemme on voimakkaimmin kasvava ja lapsirikas alue, joten jo nyt esillä olevia hankkeita tarvitaan, vaikka periaatteita kuinka tarkastellaankin.

Aikaisempaa ehompi Suvelan päiväkoti avaa ovensa vuoden alussa ja myös Vanttilan päiväkoti valmistuu. Ymmerstan päiväkodin rakentaminen taas on käynnistymässä. Kirkkojärven koululla käynnistyy opetus myös ensi vuonna ja Tuomarilan koulun peruskorjaus on ajoitettu muutaman vuoden päähän.

Ikäihmisten kannalta on hyvä tietää, että keskuksen palvelutalossa käynnistyy Elä ja asu -seniorikeskusmallin käyttöönotto. Eikä Puolarmetsän sairaalakaan kaukana alueestamme ole ja sinne on nyt viimein suunnitteilla uusi kuntoutussairaala ja Elä ja asu -yksikkö.

Alueemme keskeisiä liikennehankkeita saamme valitettavasti odottaa. Espoonväylä on investointisuunnitelmissa useamman vuoden päässä. Ja joukkoliikenteen kehittämisen kannalta tärkeä kaupunkiradan jatkaminen Espoon keskukseen odottaa valtion ratkaisuja. Ei ole mitään tietoa siitä, koska valtio on valmis käynnistämään kaupunkiradan jatkosuunnittelun ja rakentamisen, vaikka kaupungin tahtotila onkin ollut selvä jo pitkään.

Kaupunkisuunnittelukeskuksessa käynnistyy Suvelan alueen kehittäminen. Myös Lommilan alueen asemakaavoitus ja ns. Lindholmin kolmion tornitalokaava etenevät.

Tulevakin vuosi tulee siis olemaan keskuksen asukkaiden kannalta mielenkiintoinen. Muutoksia ja kehitystä tapahtuu. Epävarmuuttakin on ilmassa. Monta asiaa on vielä päättämättä ja keskustelulle on tilaa. 　 　



(Kuvassa näkymä uudistuneelle Siltakadulle, joka mielestäni on varsin onnistunut, vaikka olisikin saanut valmistua aikataulussa.)
Kirjoitus on julkaistu lyhyempänä Keski-Espoon Sanomissa 2.12.2009
*

Arvostetulla alueella

Siitä on jo yli kymmenen vuotta, kun muutimme näille kulmille. Asumme nyt kolmannessa asunnossa ja nykyisen kotimme ikkunasta voin nähdä ensimmäisen asuntomme ikkunan. Tuntuu, että olemme asettuneet paikoilemme Tuomarilaan ja lyhyen historiamme vuoksi meille muuttunut ja kehittyväkin Tuomarila tuntuu hyvältä paikalta asua ja elää.

Onko kyse enemmän siitä, että olemme löytäneet hyvän paikan vai viihtyisän asunnon, joka miellyttää? Tätä jäin miettimään, kun kävin Lasse Naukkarisen dkumentin Arvostetulla alueella ensi-illassa. Se kuvaa täällä pitkään asuneiden tunteita muutoksen keskellä. Maalaiskylämäisyys on saanut väistyä uusien talojen tieltä. Tuo kehitys on tarjonnut meillekin mahdollisuuden löytää koti täältä.

Naukkarinen ihmettelee dokumentissaan, kuinka tätä aluetta voidaan pitää arvostettuna - kuten kiinteistövälittäjät aluettamme kuulemma kuvaavat - kun täältä puuttuu kaikki kaupunkiin liittyvät olennaiset tekijät. Tuomarilassa ei ole (enää tai vielä) kauppaa, eikä myöskään postia, kahviloita tai ravintoloita. Nurkan takaa ne kuitenkin löytyvät.

Täällä on kuitenkin ihana kampaamo, herttainen kukkakauppa ja tunnelmallinen elokuvateatteri VPK:n talossa, josta löytyy myös kioski. Tuossa teatterissa käynnistyi taas tänään elokuvaviikko ja siellä on myös alakoululaisten leffakerho.

Naukkarisen dokkarin jälkeen jäin muuten ihmettelemään, miksi kukkakioskimme ei saanut lainkaan huomiota osakseen. Minusta se olisi sen ansainnut.
- Parasta täällä on kuitenkin hyvät liikenneyhteydet ja juna-asema, joka on monet meistä tänne tuonut ja luo yhä paineen tiivistää asutusta.

Perheellistyminen sitoo asuinalueeseen erityisellä tavalla, suhde omaan alueeseen muuttuu vakavammaksi. Tänä syksynä olemme huomanneet, kuinka uudella koulu- ja päiväkotitiellä yhä useampi tervehtii. Lasten kautta tullaan tutuksi myös leikkikentillä, vanhempainilloissa ja muuallakin ja kannetaan yhteistä huolta alueen palveluista.

Tavallaan sitä tuntee kuuluvansa alueeseen, kun raiteilla kulkiessa tapaa ihmisiä, jotka tervehtivät ja joiden kanssa pysähtyä rupattelemaan hetkeksi. On tämä minunkin kyläni, vaikka katsonkin sitä hieman toisin silmin kuin vanhemmat asukkaat.

*

Espoon keskus eli elämää työmaalla

Ilmojen lämpeneminen toi mukanaan odotetun ilmiön: Siltakadun rakennustyömaalle ilmestyivät viimein työmiehet, joita olen luullut aina kuuluvan työmaille. Toki talven aikanakin kadun varressa olleessa teltassa töitä kai tehtiin. Ainakin teltta hitaasti, mutta varmasti siirtyi eteenpäin ja alta paljastui valmista kivetystä. Nyt katu näyttää valmistuvan ja asfaltti on tulossa näinä päivinä.

Kuun alussa ovensa avasi Entressen kirjasto, jota olemme täällä niin pitkään odottaneet. Toivottavasti se myös tuo kauppakeskukseen tarvittavaa vilinää, sillä liian moni on huolissaan keskuksen elinvoimasta. Sain myös kuulla, että Espoontorin kunnostus käynnistyy syksyllä ja näiden keskusten välillä käydään keskustelua siitä, kuinka ne voisi yhdistää paremmin. Jonkinlainen kauppasilta olisi todella tarpeen! Näin niistä yhdessä tulisi riittävän iso, monipuolinen ja houkutteva kaupallinen keskus. - Toivottavasti.

Kuljen niin paljon keskuksessa, että nämä asiat pyörivät jatkuvasti mielessäni, mutta tänään keskuksen tulevaisuus oli myös tiedotusasiana kaupunkisuunnittelulautakunnassa. On aina hyvä katsoa kokonaisuutta. Paljon on jo tapahtunut: uimahalli, alikulku, Kirkonkymppi, Omnian laajennus, Entresse ja monta muuta.

Tärkeitä asioita on myös tekeillä: Kirkkojärven koulu ja asemasilta (toinen mitä olemme odottaneet loputtomiin). Hankkeita on myös käsittääkseni käynnistymässä: keskustakorttelin asuinrakennus ja Omnian käden taidon keskus.

Lupauksiakin paremmasta on: kaupunkirata (2012-2014?) ja bussiterminaali (2012-2013). Raideliikenteen aikatauluissa valtiolla on viimeinen sana ja siksi niiden kohdalla varmaa on vasta, kun työmaa on käynnistynyt.

Suviniityn ensimmäiset asemakaavat ovat myös valmiita ja rakentaminen voisi alkaa milloin vain. Maa-alueet ovat kaupungin, joten nyt on luottamushenkilöiden todella oltava tarkkoina, ettei alueen rakentumista edistetä laadusta tinkien. Ensimmäiset uudet rakennukset luovat alueen maineen ja ilmeen, joka houkuttelee tai karkoittaa rakentajia ja asukkaita.

Suviniityn tornitalohanke (ns. Lindholmin kolmio) on vielä suunnittelijoiden pöydällä. Valistunut arvio kaksoistornin rakentumisesta on 2015. Myös Espoontorin laajennus käynnistyy, kun taloudellinen tilanne näyttää paremmalta.

Kaupungintalon kohtalo ja virastokeskuksen kehittäminen ovat yhtä auki kuin vuosi sitten, jolloin odotimme elokuun ratkaisevia kokouksia. Kaupunginhallitus päätti joku aika sitten palauttaa kaksoiskilpailun järjestämisen valmisteltavaksi uudelleen siten, että valtuusto saa päättää puretaanko talo vai ei.

Olen edelleen purkamisen kannalla ja päätöksen kiirehtiminenkin on paikallaan, sillä kaikissa tapauksissa uudistaminen kaavoituksineen vie vuosia. Tämän taloudellisen laman varjolla ei voi tehdä hätiköityjä ratkaisuja, vaan meidän tulee rakentaa keskusta niin että se kestää vuosikymmeniä. Uudella kaupungintalolla (2012-2015) tulee olemaan merkittävä vaikutus kaupunkikuvaan.

Muutos on valtava mahdollisuus keskukselle, mutta se tarkoittaa elämistä rakennustyömaalla vuosikausia: pölyä, liikennettä, melua ja poikkeusjärjestelyitä loputtomiin. Jo Siltakadun pitkittynyt remontti on kiristänyt asukkaiden hermoja ja asemasiltakin puhututtaa. Olisi todella suotavaa, jos rakennustyön ohessa pystyttäisiin nykyistä paremmin huomioimaan meidät kävelijät, pyöräilijät ja autoilijat, jotta elämä sujuisi näinä poikkeuksellisina vuosinakin.



*

Askel eteen vai taakse?

Oletko pettynyt? Sinä hävisit! Se kaupunginhallituksen päätös oli typerä esitys. Ja muuta tällaista sain eilen kuulla, kun valtuusto oli lopulta äänestänyt Espoon kaupungintalon suunnittelun jatkosta.

Itse asiassa edustamani kanta sai jatkoaikaa, mutta sen ohessa päätettiin järjestää myös toinen kilpailu, jossa etsitään hyvää peruskorjausratkaisua. Mitä siitä, jos kerran kaupungilla on varaa järjestää pari n. 130 000 euroa maksavaa kilpailua yhden sijasta, kun kuitenkin Espoon virastokeskuksen suunnittelu etenee. Se on tärkeintä ja me voimme edelleen päättää myöhemmin purkaa kaupungintalon.

Itse olin vakuuttunut ja olen edelleen, ettei rakenteiden säilyttäminen ole järkevää, koska se rajoittaa suunnittelun mahdollisuuksia ja tulee vähintään yhtä kalliiksi kuin kokonaan uuden rakentaminen. Itse olisin toivonut, että säilyttämisen sijasta olisimme ohjeistaneet tulevaa suunnittelua ja asettaneet sille riittävät tavoitteet.

Omasta mielestäni keskeistä on:
- kaupunkikuvan kannalta muuttaa virastokeskuksen mittakaavaa inhimillisemmäksi ja lisätä viihtyisyyttä. Jalankulku on saatava maantasolle ja puistoyhteys on avattava kirkon suuntaan.
- rakennetaan kaupunkilaisten talo, joka on kutsuva, avoin, esteetön ja toiminnallisesti hyvä. "Espoolaisten talo", jonka kaikki tuntisivat omakseen, joka ei ole monumentti, mutta riittävän edustava.
- mahdollisimman matala energian kulutus. Espoo voisi näin osoittaa ottavansa vakavasti ilmaston muutoksen hillinnän. Tämä oli muuten ainoa asia, josta eilen taisimme olla yksimielisiä ja siinä mielessä sain siis tärkeän ehdotuksen läpi!

Suunnitelun pohjaksi tarvitaan kunnollinen tarveselvitys, jonka tekemisestä kaupunginhallitus päätti. Se on ehdoton edellytys sille, että tuleva ratkaisu on laadukas, mutta samalla myös realistinen ja taloudellisesti toteutettavissa.

Muutama sana politiikasta. Valtuustossa voittanut päätös (kaksi suunnittelukilpailua) oli demareiden ehdotus ja toisaalta myös kaupunginhallituksen esitys (yksi kilpailu uudisrakennuksesta) oli meidän siellä olevien demareiden esitys. On todellakin mahdollista, että itse pyrin valtuustossa puolustamaan meidän demareiden esitystä muiden demareiden tekemää esitystä vastaan. Tämä kertonee jotain meistä?

Sain kaikella toveruudella vapaat kädet ryhmältä toimia näin. Onni onnettomuudessa tässä oli se, että nämä kaksi vastakkain ollutta esitystä olivat kuitenkin parhaat ja siinä mielessä voin rauhallisin mielin odotella seuraavaa erää, jolloin toivottavasti teemme jo lopullisia ratkaisuja.

Virastokeskus kaipaa radikaalia uudistamista. Nykyisellään se on ankea ja turvaton. Asukkaiden parissa se aiheuttaa lähinnä häpeää ja kauhistelua, eikä siitä - eikä edes kaupungintalosta - ole todellakaan espoolaisen identiteetin rakennuspuiksi, vaikka niin joku valtuustossa taisi väittää.

Espoon keskukseen radikaali muutos

Huomenna 25.8. on Espoon 550-vuotisjuhlavaltuusto, missä alunperin piti päättää Espoon kaupungintalon ja virastokeskuksen tulevaisuudesta. Ei kuitenkaan päätetä, koska ei ole ollut aikaa keskustella riittävästi asiasta ja koska pelkkä arkkitehtikilpailun palkintoraati oli kovin erimielinen kaupungintaloasiasta. Sitä erimielisempiä poliitikot raadissa olivat, mitä vähemmän olivat ehtineet paikalla olla. Erikoista sanoisin, jos kehtaisin.

Länsiväylässä oli minun ja Tommin kirjoitus (alla), missä kerroimme omia ajatuksiamme virastokeskuksen tulevaisuudesta. Hienoa, että samalla sivulla oli vastakkaista näkemystä edustava kirjoitus otsikolla "Espoon ei tarvitse lisää lasivitriinejä". Juuri näin keskustelua pitääkin käydä.

Tuossa kirjoituksessa kysytään paraneeko hallinnollinen tehokkuus ja taloudellisuus, jos niitä tehdään betonibunkkerin sijaan arkkitehtonisessa lasivitriinissä. Ja lisäksi väitetään, että nuoremman polven päättäjien on helppo tuomita edeltävien polvien päätökset.

Tästähän ei kuitenkaan missään nimessä ole kyse. Olen nähnyt hahmotelmia, millainen peruskorjattu kaupungintalo olisi. Kyllä siihenkin lasia saataisiin julkisivuun. Arvio on, että peruskorjaus maksaa 90-110 % siitä, mitä kokonaan uuden rakentaminen. Ei siis kuulosta kovin kannattavalta ja se on olennaista.

Omasta mielestäni kaupungintalo ei ole lainkaan keskuksen rumin rakennus. Oman aikansa tuote se kuitenkin on, jonka suurin osa kilpailuun osallistuneista arkkitehdeistä olisi korvannut uudella. Ei ole ihan tavanomaista antaa sellaista tuomiota oman kollegan työlle.

Tehtiin niin tai näin, annan mielelläni arkkitehtien luoda uuden tai uudistuneen kaupungintalon meille. Kilpailun kautta saisimme varmasti parhaan idean. En ole koskaan itsekään ihastunut lasiseiniin, mutta myönnän hiljalleen tottuneeni niihin.

Iso ongelma on kuitenkin se, että ensi keväänä kaikki toiminnot ovat kaupungintalosta siirtyneet toisaalle ja talo on tyhä, koska talossa ei voi työskennellä. Virastokeskus autioituu ja kaikki elämä keskittyy radan eteläpuolelle. Se lisää pohjoispuolen turvattomuutta ja siksi päätöksiä on saatava aikaiseksi. Koko virastokeskusta on muutettava ja uudistettava pian.

Huomenna me valtuustossa päätämme, että syksyn aikana suuntaviivoista päätetään. On ihan siistiä, että riidat riidellään, kun juhlat on juhlittu. Omasta puolestani aion huolehtia siitä, että aikataulussa pysytään ja että suunnittelu etenee ripeästi. Oma mielipiteeni on selvä, mutta enemmistön ratkaisujen mukaan mennään. Siksi asiasta kannattaa keskustella nyt.

***

Virastokeskus uusiksi asukkaiden ehdoilla

Espoon keskuksen muutosprosessi on asukkaiden käynnistämä. Alueen asukkaat tietävät, että vain radikaali muutos on Espoon voimakkaasti parjatun virastokeskuksen mahdollisuus. Vuosien aikana tehdyt pienet kohennustoimenpiteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Yleinen mielipide onkin kääntänyt selkänsä keskukselle jo toistakymmentä vuotta sitten.

Uudistamistarve korostuu entisestään nyt, kun radan eteläpuolinen alue palveluineen kehittyy voimakkaasti. Kauppakeskus Entressen valmistuminen ja Espoontorin laajennus, uuden aluekirjaston lähestyvät avajaiset ja viime vuosien julkiset rakennushankkeet kuten uimahalli, lukio ja radan alikulku ovat nostaneet alueen kiinnostavuutta merkittävällä tavalla. Myös Suviniityn alueen rakentaminen lähivuosina vilkastuttaa eteläpuolen elämää.

Espoon keskuksen kehittäminen - kaupunkikuvan elävöittäminen, alueen viihtyisyyden ja turvallisuuden vahvistaminen - vaatii voimakkaita muutoksia alueen kovan ytimen, virastokeskusalueelle. Tarvitaan edelleen vahvaa tahtoa, jotta tavoitteeksi asetetut laadukas asuminen, monipuoliset kaupalliset ja julkiset palvelut, ja toimiva hallinnollinen keskus, koulutustarjonnan monipuolisuus ja laatu, liikenneyhteydet ja liikkumista tukevat palvelut voidaan taata alueella.

Radan pohjois- ja eteläpuolen tulee olla yhtenäinen toimiva kokonaisuus. Espoon kaupunki on v. 2007 yksimielisesti linjannut, että Espoon keskuksen muutosprosessin tuloksena tulee olla ihmisläheisempi ja viihtyisämpi asiointi- ja työpaikkakeskittymä, missä on hyvä asua ja harrastaa.

Kaupunkikuvaa tulee rohkeasti uudistaa. Suuntaviivoja uudistamiselle haettiin nyt järjestetyssä arkkitehtuurikilpailussa. Sen pohjalta jatketaan myös Espoon kaupungintalon suunnittelua.
Virastokeskuksen uudistaminen tulee käynnistää rohkeasti purkamalla kilpailuehdotusten mukaisesti kaupungintalo ja virastotalo 1. Myös taloudelliset syyt ovat purkamisen ja uudisrakentamisen puolella, sillä vanhan korjaaminen tulisi jopa uudisrakentamista kalliimmaksi aiemmin tehtyjen selvitysten perusteella.

Tavoitteena on esteetön, avoin ja palveleva virastokeskus, jossa näkyy Espoon edelläkävijän rooli hallinto- ja muun palveluympäristön laadussa. Kaikkien espoolaisten tulee tuntea omakseen hallinnollinen keskuksemme. Myös asumisen lisääminen virastokeskuksen alueella ja pysäköinnin siirtäminen maan alle ovat konkreettisia toimia viihtyisyyden ja turvallisuuden lisäämiselle.


Jaana Leppäkorpi
Kaupunginhallituksen jäsen (sd)

Tommi Laakso
Kaupunginhallituksen jäsen (kok)


Kirjoitus on julkaistu suunnilleen samanlaisena Helsingin Sanomissa 18.8.2008 ja Länsiväylässä 24.8.2008.

Paluu arkeen 2: ajankohtaista Espoon keskuksessa

Pelkäsin jossain vaiheessa, että Espoon 550-vuotisjuhlia vietettäisiin Espoon keskuksessa mahdottomien rakennustyömaiden keskellä. Juhlat ovat nyt elokuussa ajallaan, mutta monet rakennustyömaat vielä suunnittelijoiden pöydällä. Odottavan aika on siis edelleen pitkä Espoon keskuksessa.

Siltakadun remontti alkoi keväälla ja sen odotin etenevän reippaasti loman aikana, mutta taisimme lomailla rakennustyöntekijöiden kanssa samaan aikaan. Harmillista sillä työmaa vaikuttaa aika tavalla jokapäiväiseen kulkemiseen keskuksessa.

Entresse näyttää sen sijaan valmistuvan, mutta miten se vaikuttaa Espoontoriin? Jo nyt siellä on liiketilaa tyhjillään ja yksi vaateliike mainostaa loppuunmyyntiä Entresseen muuton vuoksi. Jääkö Espoontori kolkkona ja autiona odottamaan laajennusta ja uutta tulemista?

Ideakilpailun tulokset virastokeskuksen kehittämisestä ja kaupungintalon tulevaisuudesta julkaistiin. Palkituissa töissä on hyviä eväitä jatkotyölle. Tavoitteena on korostaa viheryhteyttä asemalta Espoon kirkolle ja toisaalta nivoa radan etelä- ja pohjoispuoli yhteen. Kaupungintalosta otin alueen toisen valtuutetun kanssa kantaa, että puretaan pois sekä kaupungintalo että virastotalo 1. Kaupungintalo on autioitumassa, joten sille pitää tehdä jotain ja aiemmin tehdyissä selvityksissä on käynyt ilmi peruskorjauksen olevan vähintään yhtä kallista kuin uuden rakentaminen. Kannanottomme (alla) julkaistiin mm. sunnuntain Länsiväylässä.

Espoon keskuksesssa on mielenkiintoisia rakennuksia, joiden tulevaisuus pitäisi ratkaista. Sunan navetasta on tehty valtuustoaloite, jotta taloon saataisiin kulttuuritoimintaa. Kaupunginhallitukselle annetussa vastauksessa esitetään, että asiaa pitää selvittää edelleen ja näin varmaan onkin. Aikataulu työlle kuitenkin pitää saada.

Espoon vanhasta asemasta on neuvottelut käynnistymässä, josko kaupunki hankkisi sen omistukseensa. Muitakin kiinnostuneita saattaa olla. Se olisi mainio paikka aktiiviselle kansalaistoiminnalle. Hyviä ideoita ja aktiivisia toimijoita olisi nyt saatava esiin.

Asemasilta siirtyi loppukeväästä kaupungille. Korjaustyöt eivät ole vielä käynnistyneet, mutta eiköhän hommat tässä syksyn aikana käynnisty.

Alueella on myös pari jo lähes ikuisuuskysymykseksi päässyttä kaavahanketta. Kaupunginkallio on esimerkkitapaus siitä, kuinka maankäyttösopimukset voivat pitkittää asemakaavoitusta. On kuitenkin toiveita, että saisimme asemakaavan valtuustoon. Suviniityn ensimmäisten asemakaavojen piti tulla valtuustoon kai jo kuukausia sitten. Nyt nekin ovat uskoakseni etenemässä.

Toivottavasti vain maailman ja Suomen taloudellinen tilanne ei tee Espoon keskuksen kehittämiselle kepposta jälleen kerran: jos rakentaminen pysähtyy, voi aika ajaa nyt tehtyjen suunnitelmien ohi. Nythän on nimenomaan tarkoitus myös täydentää aikoinaan osittain rakentamattomiksi jääneitä kortteleita ja näin parantaa alueen ilmettä.

Odottelusta huolimatta olen edelleen toiveikas. Uskon, että keskuksestamme on kehittymässä huomattavasti viihtyisämpi ja miellyttävämpi alue asua, tehdä töitä, asioida, opiskella ja elää.


***
Espoon kaupunginhallituksen jäsenet Tommi Laakso (kok) ja Jaana Leppäkorpi (sd) 7.8.2008:
Espoon kaupungintalon purkamiselle kaikki edellytykset

Espoon keskuksen voimakas muutosprosessi on asukkaiden käynnistämä. Yleinen mielipide on kääntänyt selkänsä virastokeskukselle jo toistakymmentä vuotta sitten.

Espoon keskuksen kaupunkikuvan parantaminen ja elävöittäminen sekä viihtyisyyden ja turvallisuuden vahvistaminen vaativat voimakkaita muutoksia alueen kovan ytimen, virastokeskusalueen osalta. Radan pohjois- ja eteläpuolen tulee olla yhtenäinen toimiva kokonaisuus

Monet jo toteutetut rakennushankkeet kuten uimahalli, lukio, radan alikulku, hiippakunnan toimitalo ja rakenteilla olevat uusi kauppakeskus ja aluekirjasto ovat saaneet alueen asukkailta hyvin myönteistä palautetta ja Espoon keskuksen kiinnostavuus on vahvistunut.

Espoon kaupunki on v. 2007 yksimielisesti linjannut, että Espoon keskuksen muutosprosessin tuloksena alueen tulee olla ihmisläheisempi ja viihtyisämpi asiointi- ja työpaikkakeskittymä ja kaupunkikuvan tulee olla rohkeasti uudistettu. Tavoitteena on lisäksi esteetön, avoin ja palveleva virastokeskus, jossa näkyy Espoon edelläkävijän rooli hallinto- ja muun palveluympäristön laadussa. Myös asumisen lisääminen virastokeskuksen alueella ja pysäköinnin siirtäminen maan alle ovat konkreettisia tavoitteita.

Nämä tavoitteet voidaan parhaiten toteuttaa purkamalla kilpailuehdotusten tapaan kaupungintalo ja virastotalo 1. Myös taloudelliset syyt ovat purkamisen ja uudisrakentamisen puolella.

Todella upeaa!

Viikolla oli Keski-Espoo -seuran 20-vuotisjuhla, jota vietimme rakenteilla olevan kauppakeskus Entressen asiakasharjakaisten merkeissä. Pääsimme ensimmäistä kertaa Keski-Espoon kirjaston uusiin tiloihin!

Kauppakeskus avaa ovensa joulumarkkinoille ja kirjasto aloittaa toimintansa huhtikuun alussa ensi vuonna, joten kovin keskeneräistähän siellä vielä oli. Rakennuksen suuruus hämmästytti, kun sitä katseli sisältä päin. Kirjasto näytti tietysti valtavalta ilman kirjoja ja sisäseiniä.

Kirjaston henkilökunta oli jo nyt paikalla esittelemässä omia suunnitelmiaan. On muuten todella upeaa väkeä! Moni heistä tekee työtään todella sydämellään ja se näkyy siinä innossa, millä he kehittävät toimintaansa.

Liikekeskukseen tulee 40 erilaista liikettä. Alakerrokseen tulee useampi ravintola ja keskikerrokseen mm. vaateliikkeitä, lelukauppa ja kirjamyymälä. Espoon keskuksen palvelutaso tulee muuttumaan todella merkittävällä tavalla. Tuon jälkeen ei keskuksesta tarvitse lähteä muualle hakemaan juuri mitään.

Juhlassa seuran puheenjohtaja piti puheenvuoron, mutta tarjosi minullekin mahdollisuuden tervehtiä juhlaväkeä. Tilaisuus oli todella upea. Hymy oli herkässä, vaikka illan mittaan mielessä kävikin moni vielä kesken oleva asia. Työtä keskuksen viihtyisyyden eteen pitää jatkossakin tehdä, vaikka moni iso asia on jo saatu valmiiksi, tai melkein valmiiksi.

Todella upeaa on myös se, että viimein on kesä. Muutaman viikon päästä alkaa kesäloma, mutta sitä ennen loppuvat kokoukset. Maanantaina on kevätkauden viimeinen kaupunginhallitus, jonka listalla on taas painavaa asiaa. Ensi vuoden talousarvion ja strategian suunnittelua varjostaa talouden epävarmuus. Tuon ohella itseäni vaivaa lehdessä ollut uutinen Kuninkaantien toimintakeskuksen rakennustöiden keskeyttämisestä. Jäävätkö kehistyvammaiset ilman kunnollisia toimintamahdollisuuksia liito-orvien vuoksi?

Kesälomalla hiljenee myös blogini. Muutama merkintä pihamme loistosta tai loman vietosta saattaa tänne tulla. Olisi hienoa, jos sen sijaan tilamme blogi heräisi henkiin.

Virastokeskuksen tulevaisuus punnittavana

Espoon keskuksen virastokeskuksen ja kaupungintalon ideakilpailun ehdotukset ovat parhaillaan arvioitavana. Poikkeuksellisesti meillä kaikilla on mahdollisuus tuomariston kanssa samaan aikaan vertailla kilpailuun tulleita ehdotuksia ja käydä niistä keskustelua. Tämän ohessa kilpailun tuomaristo työskentelee ja etsii parhaita ehdotuksia, joiden tekijät kutsutaan jatkoon.

Ideakilpailuun saapui yli 60 erilaista ehdotusta, jotka ovat nähtävillä Espoon kaupungin ja keskuksen kehittämisfoorumin sivuilla. Sivuilla on mahdollisuus käydä myös keskustelua ja vaikuttaa. Päätös kaupungintalon tulevaisuudesta ja muista jatkotoimista tehdään valtuuston 550-vuotisjuhlaistunnossa elokuun lopulla.

Ratkaisua etsitään nyt moneen erilaiseen kysymykseen, joista on syytä pohtia mahdollisimman laajasti. Tärkeää on myös muistaa, että työskentelyn tavoitteena on samaan aikaan sekä uudistaa koko kaupungin yhteistä paraatipaikkaa että luoda viihtyisää elinympäristöä asukkaille.

Kuinka paljon virastokeskusta pitää uudistaa tai säilyttää? Kilpailuun osallistuneista osa pyrkii säilyttämään jo olemassa olevaa ehdottaen hienovaraista lisärakentamista alueelle, osa ehdotuksista taas muuttaisi keskuksen täysin. Ehdotuksissa on ideoitu myös erilaisia huomiota herättäviä rakennuksia. Ajatuksia on munanmuotoisesta rakennuksesta erilaisiin tornitaloihin.

Mitä historiallisen kerrostuneisuuden arvostaminen tarkoittaa käytännössä? Suurin osa kilpailijoista purkaisi kaupungintalon ja muitakin virastorakennuksia. Monessa ehdotuksessa on kuitenkin korostettu viheryhteyttä asemalta Tuomiokirkolle ja Espoonjoelle, jolloin kulttuurihistoriallisesti arvokas alue nousisi paremmin esille. Tulevaisuuden kerroksia syntyisi sitten uudisrakentamisesta.

Mistä syntyy viihtyisä kaupunkitila, joka houkuttelee kulkemaan, oleilemaan ja asumaan? Tarvitaanko kiinnostavan kaupungin luomiseksi huomiorakennuksia, vai riittääkö sen että alueella kulkee mutkittelevia polkuja ja on erilaisia aukioita ja kenttiä? Millaisia toiminnan mahdollisuuksia alueella pitäisi olla? Näihin kysymyksiin on monissa ehdotuksissa etsitty ratkaisuja. Myös olemassa oleville kaduille on etsitty uusia linjauksia.

Espoolaisten yhteinen murheen aihe asemasilta oli perusteltua ottaa mukaan kilpailualueeseen, vaikka asemasillan kunnostaminen käynnistyykin tämän vuoden aikana, kun asemasilta siirtyy viimein kaupungin omistukseen. Parannustyö ei kuitenkaan estä myöhempää rakentamista radan päälle, jos toteuttamiskelpoinen esitys löytyy ideakilpailun suunnitelmista. Useita ideoita siitäkin on, vaikka uuden kaupungintalon paikka se tuskin on.

Ideakilpailun alue on varsin laaja, mikä edellyttää, että alueen uudistaminen toteutetaan vaiheittain. Kyse ei siis ole vain kaupungintalon tulevaisuuden ratkaisemisesta, vaan koko alueen pitkäjänteisestä kehittämisestä nyt valittavien suuntaviivojen mukaan vuoteen 2030 mennessä.

On Espoon keskuksen asukkaille kunnianosoitus, että kaupunki juhlaistunnossaan tulee ratkaisemaan, millainen aseman pohjoispuoli tulevaisuudessa on. Kilpailuesityksistä käytävään keskusteluun kannattaa osallistua nyt ennen kuin kilpailuraati ja valtuusto tekevät päätöksensä.


Kirjoitus on julkaistu hieman lyhyempänä Keski-Espoon Sanomissa 18.5.2008.

Kuvissa kaupungintalo ja asemasilta, jonka kunnostaminen käynnistyy syksyllä.

Espoolaisten yhteinen asema Iltalehdessä

Kirjoitukseni Länsiväylässä Espoon aseman kunnostamisen hitaudesta on herättänyt keskustelua. Olen saanut myönteistä palautetta. Eräs espoolainen lähestyi jopa kirjeellä ja toi esiin, kuinka tärkeää kunnostaminen on.

Iltalehti on avannut nettijulkaisuunsa Espoo-sivut ja lehden toimittaja haastatteli minua asian tiimoilta. Juttu löytyy täältä. Lehden tekemän kyselyn mukaan aseman kunto ärsyttää eniten asukkaita, mikä osoittaa sen ettei kyse ole vain Espoon keskuksen asukkaiden asiasta, vaan koko Espoon ilmeestä. Juuri siksi kunnostamista pitää kiirehtiä ja jokaisen virkamiehen pöydällä hankkeen pitää olla päällimmäisin asia!

On hyvä myös miettiä, mitä sitten? Asema kunnostetaan se on nyt selvä ja sitä ennnen ensi viikolla painokuvilla peitetään vaneriseinät. Perusteellisen remontin jälkeen pitää miettiä, miten saamme pidettyä aseman siistinä. Asemalle tarvitaan sosiaalista kontrollia, elämää ja toimintaa. Minulle ehdotettiin, että kaupunki voisi palkata sinne nuoria vastaamaan alueen siistimisestä. Roskaaminen vähenisi, jos joku kulkisi roskaajan perässä noukkimassa ne maasta pois. Sitä pitänee miettiä. Vastaavia kokemuksiahan on Stop Töhryille kampanjasta.

Asemasilta huonoin mahdollinen käyntikortti

Ankeana ja ränsistyneenä käynnistyi Espoon keskuksessa 550-juhlavuosi. Vuosia asukkaiden mielestä eniten kohennusta kaipaava paikka alueellamme on ollut Espoon asema. Tästä johtuen kaupunginhallituksen elinkeino- ja työllisyysjaosto päätti maaliskuussa keskuksen vuoden 2007 kehittämistavoitteiden yhteydessä, että ”Asemasillan pitkän tähtäimen kehittämisvaihtoehdot selvitetään. Asemasilta kunnostetaan juhlavuodeksi 2008.”

Päätösesitys syntyi aloitteestani, mutta sen otti asian esittelijä toimialajohtaja Olavi Louko omakseen ja jaosto oli asian suhteen yksituumainen. Asemasillan kohentaminen juhlakuntoon oli kaikkien mielestä tarpeen. Myöhemmin myös kaupunginhallitus on asiasta keskustellut mm. kaupungintalon ideakilpailun yhteydessä ja kiirehtinyt asemasillan ostamista, jotta kunnostaminen voisi alkaa. Espoon keskuksen kehittämistä korostetaan myös Espoon strategiassa ja virkamiehet ovat tätä korostaneet useissa lehtihaastatteluissa.

Useaan otteeseen olen tuon päätöksen jälkeen kysellyt asian etenemisestä. Olen myös saanut kuulla toimialajohtaja Loukolta, että keskuksen projektipäällikkö Torsti Hokkasella on ollut koko ajan täydet valtuudet itse hoitaa Ratahallintokeskuksen kanssa aseman kauppaa, jotta työ etenisi ripeästi.

Nyt kun juhlavuosi on käynnistynyt kirjoittaa projektipäällikkömme Espoon keskuksen kehittämisfoorumilla seuraavasti: ”Aseman kunnostaminen on rakennusluvan vaativa toimenpide. Ihan vuodeksi 2008 ei valmista saada, mutta työt alkavat, kun luvat ja rakennussuunnitelmat saadaan valmiiksi sekä urakat kyseltyä. Juhlavuodeksi valmista haaveilivat luottamusmiehet.”

Itse en osannut tuota maaliskuista päätöstä pitää haaveiluna, vaan uskoin myös virkamiesten siihen sitoutuneen onhan kyse paikasta, jonka jokainen alueellamme asuva ja liikkuva – myös mahdolliset juhlavieraat - näkee ja useimmat meistä päivittäin. Asemasilta nykyisellään on huonoin mahdollinen käyntikortti koko Espoolle, eikä sen ankeutta ei poista lakana kaupungintalon seinässä, joka näyttää siis olevan ainoa konkreettinen asia, jonka alueemme asukkaat juhlavuoden kunniaksi saivat.

Yllä olevan kirjoituksen vuoksi herää ihmettely, kuka päätti pyyhkiä kaupunginhallituksen jaoston päätöksellä seinää? Olisi luullut, että yhdeksässä kuukaudessa olisi saatu enemmän aikaiseksi. Osto-, lupa- ja suunnittelu- sekä urakkaprosesseja olisi pystytty viemään limittäin eteenpäin, jos hanke olisi suunniteltu kunnolla. Ratahallintokeskuksessa oli jopa keväällä käsitys, että kaupat asemasta syntyvät ripeästi, mutta mitään ei tapahtunut koko vuonna. Kuka on vastuussa tästä vitkuttelusta?

Juhlavuoden valtuustossa alkusyksystä päätetään kaupungintalon ja sen ympäristön tulevaisuudesta. Valitettavasti on vain niin, että nämäkin päätökset tulevat olemaan vain suunnitelmia. Vie vuosia ennen kuin tulevat ideat muuttuvat kaavoiksi ja myöhemmin rakennuksiksi.

Suunnitelmia Espoon keskuksen alueelta ei ole koskaan puuttunutkaan. Niiden toteuttaminen vain on aina kestänyt tolkuttoman kauan.



Jaana Leppäkorpi
Valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen


Kirjoitus on julkaistu 9.1.2008 Länsiväylässä. Aiheesta on myös tietoa ja keskustelua Espoon keskuksen kehittämisfoorumissa. Yllä olevissa kuvissa muutama kohta asemasillan kunnosta ja alimpana taas visio siitä, miltä silta jonain päivänä näyttää.

Lapsiperheiden palvelut Espoon keskuksessa

Espoon keskuksen alue on muuttunut ja tulee muuttumaan paljon tulevina vuosina. Alueelle on rakennettu aikalailla uutta asumista. Se merkitsee uusia asukkaita sitä myöten haasteita palveluiden tuottamiselle. Espoon keskus on erityisesti lapsiperheiden keskus, mikä näkyy myös tulevien vuosien palvelusuunnitelmissa. Pelkästään kolmen seuraavan vuoden aikana alueellemme tulee lisää yli 400 pientä koululaista.

Neuvolatoiminnassa ei lähivuosina ole tapahtumassa suuria muutoksia. Kuluvan vuoden aikana remontoitiin ja laajennettiin Bembölen neuvolaa, eikä ensi vuonna vastaavia suunnitelmia ole. Tuleva talousarvio saattaa tuoda lisää työntekijöitä vahvistamaan neuvolan perhetyötä ja kotipalvelua, mutta tarkkaa tietoa muutoksista ei vielä ole.

Asukkaiden määrän kasvu ja parantunut työtilanne yhdessä ovat tuoneet suuria paineita päivähoitoon. Ensi vuoden lopulla valmistuu uusi ja laajennettu Tuomarilan päiväkoti, jonka jälkeen hoitoa sieltä saavat myös pienimmät lapset. Sen jälkeen käynnistyy Suvelan päiväkodin remontti. Kulovalkean uudella asuinalueella on aloittanut juuri ryhmäperhepäiväkoti ja toinen avaa ovensa ensi syksynä. Päivähoidon tilannetta seurataan tarkoin ja mm. Vanttilan ja Ymmerstan päiväkotien toteuttamista kiirehdittiin valtuuston talousarvioneuvotteluissa. Kauklahdessa tilanne on erityisen tukala ja siellä selvitelläänkin erilaisia tilaratkaisuja koko ajan.

Onneksi vaikea päiväkotitilanne ei ole vaikuttanut merkittävästi päivähoidon avoimeen toimintaan, mikä tukee kotona lapsiaan hoitavia vanhempia. Kauklahdessa toimintaa on tosin jouduttu sovittelemaan päivähoidon laajenemisen vuoksi ja Kaivomestarinkin osalta toiminta käynnistyy suunniteltua pienimuotoisempana, mutta sielläkin aloittaa vuoden vaihteessa Pikkumestarin avoin ryhmä.

Tänä vuonna Muuralaan valmistui Koulumestarin koulu, missä Kirkkojärven lapsetkin aloittivat syksyllä koulutiensä. Syksyn aikana on purettu Kirkkojärven koulua, jotta ensi vuonna uuden rakentaminen voitaisiin aloittaa. Uusi koulu valmistuu vuonna 2010 ja tarjoaa silloin opetusta ykkösestä ysiin. Syksyn aikana opetuslautakunta päätti pitää Jalavapuiston parakit paikoillaan siihen saakka, kunnes Kirkkojärven koulu valmistuu. Tarkoitus on, että tuolloin pohditaan Espoon keskuksen alueen kouluverkkoa kokonaisuutena.

Ensi vuoden saamme vielä kokonaan odottaa Keski-Espoon kirjaston uusien tilojen rakentumista, sillä kirjaston ovet avautuvat vuoden 2009 puolella. Sen suunnitelmissa on huomioitu se, että alueellamme on paljon lapsiasiakkaita. Kun kirjasto siirtyy uusiin tiloihin muuttuvat entiset kirjaston tilat Keski-Espoon koululla asukas- ja nuorisotilaksi.

Keski-Espoon urheilupuiston suunnitelmista käydään edelleen keskustelua. Kunnollisemmat pukutilat liikuntaa harrastaville tulisi saada ja kaupungin talousarviossa onkin varattu niihin varoja, mutta vasta vuodelle 2010. On toivottavaa, että siihen mennessä löytyisi toimiva yhteistyöratkaisu myös jäähallin rakentamiselle urheilupuistoon.

Moni lapsille tärkeä rakennus on siis vielä suunnitteilla tai rakenteilla ja huoli siitä, kuinka selviämme palveluiden tarpeen kasvusta on suuri. Selviytyminen tulevista vuosista edellyttää luovia ja joustavia ratkaisuja, joita toivottavasti löytyy.

**
Juttu julkaistu Keski-Espoon Sanomissa 9.12.2008
Kuvissa lapsemme kesäisessä asukaspuistossa (ihanaa muistella aurinkoa ja lämpöä tähän aikaan vuodesta) ja alempana näkymä Tuomarilan asemalta Kulovalkean uudelle asuinalueelle.