Lommila uusiksi

Kaupunkisuunnittelulautakunta osoitti tänään poikkeuksellista rohkeutta palauttaessaan Lommilan hypermarketkaavan uudelleen valmisteltavaksi. Lautakunnan tavoitteena on, että alueelle tulee pääasiassa tilaa vievää kauppaa ja enintään 4 000 k-m2 päivittäistavarakauppaa eli ei hypereitä vaan marketteja. Lisäksi lautakunnan näkemyksen mukaan suuri kauppakeskus pitää toteuttaa vaiheittain: vuoden 2015 tienoilla enintään 60 000 kerrosneliötä ja sitten seuraavalla vuosikymmenellä 50 000 k-m2.

- Näin kauppakeskus kasvaisi Sellon kokoiseksi limittäin Espoon aseman alueen kehittymisen myötä, eikä kerralla syöden alueen asukkaiden ostovoiman. Lautakunnalla on pyrkimys kokonaisvaltaiseen suunnitteluun yksittäisen hankekaavan sijaan, siksi se vaati myös asemalta Nimiehenpellon kautta Lommilaan kulkevan akselin tarkempaa suunnittelua. Tavoitteena on löytää Espoon keskuksen muutoksen eväät.

Päätös luo mahdollisuuksia myös Pohjois-Espoon lähipalveluiden kehittymiselle. On kestämätöntä ajatella, että Lommilasta muodostuisi Lippajärven, Viiskorven, Nupurin tai Histankin "lähikauppa".

Lommilan kauppakeskittymä on maakuntakaavan sallima, mutta Pohjois-Espoon yleiskaavassa sitä ei ole. Tuo yleiskaava on laadittu ennen kuin laissa ja muullakin ohjeistuksella on ryhdytty ohjaamaan tarkemmin kaupan sijoittumista. Tältä osin kaava on siis auttamattomasti vanhentunut ja Ely (ent. alueellinen ympäristökeskus) onkin asiasta useampaan otteeseen huomauttanut ja valittanut. Jokainen valituskierros pitkittää erilaisia hankkeita ainakin vuodella tai kahdella.

Lommilan suhteen on tarkoitus etsiä sellainen ratkaisu, josta ei valitettaisi. Kun nyt otetaan lisäaikaa, säästetään aikaa myöhemmin.

Päätös osoittaa rohkeutta käyttää kunnalle kuuluvaa kaavoitusvaltaa ja rohkeutta nähdä kokonaisuus ja suunnitella tulevaisuutta. Se henkii myös uskoa siihen, että vaihtoehtoja on olemassa.

Ehkäpä Espoo on oikeasti edelläkävijä - jopa suunnannäyttäjä. Se ratkeaa, kun näemme kuinka Lommilan suunnittelu tästä etenee.



*

Kauas kaupat karkaavat

Viikolla uutisoitiin Hesarissa (28.2.-07) Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksesta, jonka mukaan kaupat karkaavat yhä kauemmaksi nimenomaan lapsiperheistä. Päivittäistavarakaupat keskittyvät kuntien suuriin taajamiin ja hypermarketit keskustojen reunamille. Suurten hypermarkettien liepeiltä taas ovat pienemmät kaupat kadonneet. Kaupat ovat yhä kauempana sieltä, missä lapsiperheet asuvat.

Tutkijan mukaan ekologisesta näkökulmasta ja erilaisten kuluttajaryhmien kannalta nykyinen kehitys on huolestuttavaa. Kaupassa käyntiin tarvitaan liian usein auto ja siihen kuluu liikaa aikaa, joka lapsiperheissä muutenkin on kortilla. Ikäihmisten ja muiden, joille liikkuminen on hieman hankalampaa, mahdollisuudet hoitaa kauppa-asioitaan ovat myös vaikeutuneet.

Tästäkin näkökulmasta tuo viime viikolla tekemäni adressi www.adressit.com/tuomarila on hyvinkin ajankohtainen. Ennen Tuomarilassakin oli useita kauppoja, nyt ei yhtä ainoaa. Myös Suvelasta on yksi pieni kauppa lopettanut toimintansa.

Espoon keskuksen kaupalliset palvelut ovat onneksi paranemassa, joka tietysti on alueemme kannalta toiveita herättävä asia. Ison huolen varjon kuitenkin kaikkien hyvien suunnitelmien ylle tuo Lommilaan suunniteltu hypermarketkeskittymä, jota itse olen kutsunut Lommilan hypervirheeksi. Se sijaitsee juuri keskuksen reunalla ja perustuu yksityisautoiluun. Se on siis räikeästi ristiriidassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa!

No, katsotaan miten sen suunnittelu etenee. Nythän hankkeen kaupallisista vaikutuksista on tekeillä uusi selvitys, jota odotan mielenkiinnolla. Valitettavasti usein nuo selvitykset ovat sellaisia kuin tilaajat toivovat eivätkä perustu luotettavaan analyysiin. Olisi tärkeää avoimesti kertoa, kuinka tuo hanke väistämättä vaikuttaa lähipalveluihin heikentävästi, mutta on varmasti loistava sijoitus kaupan toimijoille.

Sitä ennen jatkan adressiin nimien keruuta ja yritän omalta osaltani luoda uskoa lähipalveluiden kannattavuuteen. Arkielämän toimivuuden kannalta ne ovat välttämättömiä.

Lommilan hypervirhe esillä jälleen

Tänään on kaupunkisuunnittelulautakunnan asialistalalla jälleen Lommilan kauppakaava. Sain tietää, että asiaa ollaan palauttamassa uudelleen valmisteltavaksi, koska alueen maanomistusolot ovat muuttuneet. Palautuksen ajatus on se, että myös Lommilaan tulee kaksi hypermarkettia yhden sijaan heti, eikä niin kuin aiemmissa suunnitelmissa oli, että marketit olisivat tulleet vaiheittain. Mikä on tämän muutoksen vaikutus kaupallisiin palveluihin Espoon keskuksessa? Tätä ei ole selvitetty, vaan aikaisemmat selvitykset ovat perustuneet yhden hyperin malliin.

Espoon keskuksen kaupalliset kaavat ovat nyt paremmassa vaiheessa kuin silloin, kun keskustelu Lommilasta alkoi ja pistin kapuloita aiheesta rattaisiin. Silti Espoontorin laajennus on vasta alullaan ja toisaalta alueen pienet kaupat, jotka ovat asuntojamme lähellä ovat hyvin tärkeitä meille asukkaille. Niiden asemaa en tahtoisi uhata. Pienet kaupat ovat erityisen tärkeitä lapsiperheiden ja ikäihmisten kannalta ja parantavat arjen toimivuutta.

Lommila on puhtaasti automarkethanke. Se perustuu siis täysin yksityisautoiluun ja maalaa kuvaa henkilöauto-Espoosta, eikä sitä millään muuksi voi selittää. Siinä se eroaa täysin Sellosta ja myös Omenasta. Se ei ole siitä syystä mielestäni tähän aikaa sopiva, enkä aio tästä näkemyksestäni tinkiä.

Lommila on yksi parhaimmista päkaupunkiseudun kauppapaikoista. Miksi se ei voisi toimia Retail Park -tyyppisen kaupan merkittävimpänä keskittymänä? Miksi kaupalliset toimijat eivät usko, että hanke houkuttelisi ilman päivittäistavarakauppaa, kun samaan aikaan jo nyt Ikea vetää hirmuisesti väkeä ja Suomenojan vastaava pieni keskittymä on jatkuvasti hyvin suosittu ainakin, jos parkkipaikalla olevian autojen määrää tarkkailee?

Retail Park -keskittymän lisäksi alueelle ovat mielestäni hyvin tervetulleita myös muunlaiset työpaikat. Nyt olisi mielestäni aika uskaltaa, eikä tyytyä tavanomaiseen ja helppoon. Pitäisi vaatia toimijoilta ja suunnittelijoilta rohkeutta!

Tässä kysymyksessä olemme mielestäni siis perimmäisten kysymysten äärellä ja toivoisin, että niitä myös pohdittaisiin ennen lopullisia päätöksiä. Kestävä kehitys kuuluu sekä sosiaalidemokraattien että kaupungin arvomaailmaan. Miten on käytännössä?