Kaupunginhallituksen iltakoulussa käsittelimme kaupungin strategiaan tulevia valtuustokauden tavoitteita. Siitä olisi paljonkin kommentoitavaa, mutta yhteen keskeiseen asiaan halusin kiinnittää huomiota ja se on maahanmuuttajien tulevaisuus maassamme ja kaupungissamme. Tällä kaudella pitää tehdä parempaa työtä yhdessä maahanmuuttajien kanssa, jotta he kotoutuisivat paremmin.
Maahanmuutto on meille suomalaisille mahdollisuus. Se auttaa meitä selviämään eläköitymisen myötä syntyvästä työvoimapulasta, mutta ei ilman suunnitelmallista työtä. Espoossa on n. 8 % on maahanmuuttajia eli 18 000 vieraskielistä asukasta. Yleisempiä kieliä ovat venäjä, viro, somali, englanti ja kiina. Heidän määrä kasvaa koko ajan, sillä tulevasta väestönkasvusta n. 75 % on vieraskielisiä.
Viimeistään nyt asuntopolitiikkaan on saatava myös vahvempi ote. Kaupungin omassa katsauksessa käy ilmi, että maahanmuuttajien määrä ei ole jakautunut tasaisesti, vaan Espooseen on muodostunut alueita, joilla asuu poikkeuksellisen paljon maahanmuuttajataustaisia asukkaita. Suurimmat maahanmuuttajakeskittymät sijaitsevat Suvelassa, Kirkkojärvellä ja Otaniemessä, joiden alueella asui v. 2008 alussa lähes viidennes kaikista Espoon vieraskielisistä asukkaista. Kaksi noista keskittymästä on siis Espoon keskuksen alueella!
Suvelassa vieraskielisten määrä on kasvanut 2000-luvun aikana 1200 asukkaalla, mikä on sekä määrällisesti että väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin millään muulla alueella pääkaupunkiseudulla (vrt. Helsingissä Kuntulassa vieraskielisten määrä kasvoi 1100 asukkaalla ja Vantaalla Hakunilassa 800 asukkaalla vastaavana aikana). Iltakoulussa kerrottiin, että tarkemmassa tutkimuksessa on käynyt ilmi, että Suvelassa on kortteleita, missä 60 % asukkaista on maahanmuuttajia.
Espoon visiona on, että täällä jokaisen olisi hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää. Tuollaisissa keskittymissä tämä ei helpolla toteudu, koska keskittyminen ei tue mutkatonta vuorovaikutusta valtaväestön kanssa. Myöskin maahanmuuttajat itse vastustavat keskittymistä. He toivovat saavansa asua alueilla, joilla olisi eritoten valtaväestön lapsiperheitä. Hyvät kouluttautumis- ja työllistymismahdollisuudet ovat heille yhtä tärkeitä kuin meille täällä aina asuneille.
Osa maahanmuuttajista pärjää hyvinkin, mutta moni tarvitsee paljon tukea kotoutumiseensa. Siksi maahanmuuttajien toimintakeskusten toimintaa tulisi parantaa, eikä ajaa alas tehostamisen nimissä. Ne ovat tärkeä pala kotoutumisen palapelissä, mutta onnistuminen siinä vaatii kaikilta toimijoita parempaa osaamista ja muutoksen ymmärtämistä.
*
1 kommentti:
Nyt osuit asian ytimeen! Oon jo vuosia itsekin ihmetellyt Espoon Kruunun tapaa keskittää maahanmuuttaja asukkaittaa yhdelle alueelle ja joskus jopa yhteen taloyhtiöön. Pitäisköhän vastaava kartoitus tehdä Espoon Kruunun taloyhtiöistä, että mikä on niiden maahanmuuttajien prosenttiosuus? Vois olla aika karu tilasto. Toivottavasti tällekin asialle alettais vihdoin tekemään jotain.
Lähetä kommentti