sunnuntaina, kesäkuuta 04, 2006

Hyvän asumisen mahdollisuuden tarjoaminen yhteiskunnan perusvelvollisuus ja yrittäjyyden edellytys

Asumisen kalleus on pääkaupunkiseudun kipein ongelma. Asuntouransa alussa olevien lapsiperheiden kannalta tilanne on vaikea: miten päästä asuntoon, jossa perheen olisi hyvä elää ja kasvaa silloin, kun ollaan työuran alussa, eikä säästöjä ole juuri kertynyt.

Asumisen kalleus vaikeuttaa myös muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle tulevien muuttoa. Muualla myytävän asunnon hinnalla ei kovin kummoista asuntoa saa täältä. Asumisen kalleus muodostaakin muurin pääkaupunkiseudun ja muun Suomen väliin. Asumisen kalleudesta voi tulla iso este pääkaupunkiseudun ja sitä kautta koko Suomen kilpailukyvylle, jos yritykset eivät saa tarvitsemaansa työvoimaa hintamuurin vuoksi.

Asumisen hintaan voi vaikuttaa lisärakentamisella, joka taas edellyttää asuinalueiden kaavoituksen lisäämistä. Pääkaupunkiseudulla pitäisi valmistua noin 9000 asuntoa vuosittain, jotta tarpeeseen voitaisiin vastata. Joka vuosi kunnat jäävät tuosta tavoitteesta noin tuhat asuntoa. Se ei voi olla näkymättä hintatasossa.

Pääkaupunkiseudulle yhteinen asuntorakennusohjelma

Espoo on osana pääkaupunkia sitoutumassa yhteiseen asunto-ohjelmaan ja kaupunki pyrkii myös omilla toimillaan lisäämään rakentamista. Uusia asuntoalueita kaavoitetaan, maankäyttösopimuksilla kiirehditään niiden toteutumista ja maata on hankittu vähän myös kaupungin omistukseen.

Huutava pula Espoossa ja seudulla on tonteista, joille perheet voisivat itse rakentaa oman talon. Kaupungin pitäisi olla aktiivisempi maanhankinnassa, jotta Espoo tulevaisuudessa voisi vuosittain luovuttaa tontteja hartiapankkirakentamiseen.

Nyt työmatkat pitenevät ja liikenteen haitat kasvavat

Nyt moni lapsiperhe muuttaa kehyskuntiin edullisemman hinnan ja paremman tonttitarjonnan vuoksi. Ei tätä kehitystä kokonaan voi - eikä tulekaan estää - mutta parantamalla pääkaupunkiseudun tarjontaa luomme perheille parempia valinnanmahdollisuuksia.

Asunto- ja tonttitarjonnan lisääminen edellyttää uusien isojenkin asuinalueiden rakentamista pääkaupunkiseudulle ja niiden toteuttamisesta sopimista. Espoossa Hista on yksi näistä ja alueen yleiskaavoitus varautumista tulevaisuuteen. Jotta uusista asuinalueista saadaan toimiva osa pääkaupunkiseudun kaupunkirakennetta, pitää kuntien yhdessä päästä sopimukseen näitä alueita tukevista liikenneratkaisuista.

Yhteinen rakennussuunnitelma, yhteinen liikennejärjestelmä

Toimiva liikennejärjestelmä syntyy vain yhteistyöllä ja kaikkien kuntien ja valtion yhteisymmärryksen perusteella. Yksikään Espoolle keskeinen liikennehanke ei synny ilman yhteistyötä muiden kanssa. Tämä koskee niin metroa kuin kaupunkiradan ja Kehä II:n jatkoja sekä myöhemmin Espoo-Lohja–Vihti –rataa.

Yhteistyö pääkaupunkiseudulla myös elinkeinojen etu

Toimiva liikennejärjestelmä on samalla hyvää elinkeinopolitiikkaa (sitä Espoon ja pääkaupunkiseudun kilpailukykyä) ja perhepolitiikkaa. Jo tällä hetkellä on laskettu, että pääkaupunkiseudun ruuhkista aiheutuu vuosittain noin 30 miljoonan euron kustannukset. Samalla ruuhkat vievät monen isän ja äidin aikaa perheeltä - joka ainoa päivä.

Tästä syystä liikennejärjestelmää on kehitettävä toimivammaksi ja joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisääminen on välttämätöntä, jotta autoistumisen kasvu taittuisi. Autottoman elämän pitää olla mahdollista ainakin seudun suurimmissa keskuksissa.

Kerrostaloja tarvitaan

Monipuoliset asuinalueet ovat arjen toimivuuden kannalta parhaita. Hyvällä asuinalueella on eri elämäntilanteisiin ja erilaisille ihmisille sopivia asuntoja, siis kerrostaloasuntoja, rivitaloasuntoja, omakotitaloja, pieniä ja suuria vuokra- ja omistusasuntoja. Palveluiden, harrastusmahdollisuuksien ja työpaikkojen läheisyys vähentää liikkumisen tarvetta ja lisää kevyen liikenteen matkoja. Näin syntyy houkuttelevia asuinalueita.

Nyt kun pääkaupunkiseudun kunnat ovat päättäneet tiivistää verkostoyhteistyötään ja maankäyttöön ja liikenteeseen liittyvää yhteistyötä laajennetaan seudun muiden kuntien kanssa, on synnyttävä tuloksia. Sen pitää näkyä asumisen hintakehityksessä ja tarjonnassa.

Kirjoitus on julkaistu Espoolaisessa Demarissa , joka jaettiin koteihin 4.6.2006.

Ei kommentteja: